Surullisen kuuluisan Lipeälammen jäljet näkyvät yhä alapuolisessa vesistössä niin, että uusia kunnostushankkeita vaaditaan etenkin veden ruskean värin ja epämiellyttävän hajun poistamiseksi.
Itse Lipeälampi Laukaan Lievestuoreella Ysitien laidassa saatiin täytetyksi maa-aineksilla jo kuutisen vuotta sitten, ja alueesta halutaan kehittää luonto- ja virkistyskohde. Vuosikymmenien takaiset jätevesipäästöt ovat kuitenkin edelleen valuma-alueen ranta-asukkaiden ja maanomistajien murheenaiheena.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) on julkaissut alueen kunnostushankkeen asukaskyselyn loppuraportin, jonka mukaan Lipeälammen tuntumassa sijaitseva Koivujärven valuma-alue ja erityisesti itse Koivujärvi on asukkaiden mielestä kunnostuksen tarpeessa.
YTK Saara Perälän kirjoittaman raportin mukaan Laukaan ja Toivakan kunnissa sijaitsevat Koivujärvi, Vääräjärvi, Ruuhijärvi, Keskinen sekä Leppäveden Metsolahti ovat altistuneet Lipeälammesta peräisin olevien valumien vuoksi ympäristöhaitoille vuosikymmenien ajan.
Uudet kunnostustoimet tarpeen
Asukkaiden mukaan alueella aiemmin toteutetut kunnostukset olivat parantaneet järvien tilaa jonkin verran, mutta erilaisia ympäristöhaittoja koettiin edelleen kaikissa valuma-alueen järvissä. Sen vuoksi uusia kunnostustoimia pidettiin erittäin tärkeinä.
Ongelmiksi ranta-asukkaat ja maanomistajat kokivat muun muassa veden ruskean värin ja epämiellyttävän hajun, jotka heikensivät veden käyttömahdollisuuksia. Myös heikoista kalakannoista ja rehevöitymisestä kannetaan huolta.
Lähimpänä Lipeälampea sijaitseva Koivujärvi on ranta-asukkaiden ja maanomistajien mielestä ensisijainen kunnostuskohde, sillä Koivujärven tila vaikuttaa suoraan sen alapuolisiin järviin.
Lipeälampi syntyi vuosien 1935 -1967 kuluessa, kun Haarlan Selluloosa Oy pumppasi väkevää keittolipeää padotulle Koivusuolle. Lipeälammen vaikutuksia yritettiin vähentää jo 1970-luvulla. Merkittävimmät kunnostustyöt alkoivat 1980-luvulla ja ovat jatkuneet 2000-luvun puolelle asti.