Ammatit ovat edelleen hyvin voimakkaasti jakautuneet sukupuolten kesken. Vuonna 2007 tekniikan- ja liikenteen aloilla vain vajaa 20 prosenttia opiskelun aloittaneista oli naisia, kun sosiaali- ja terveysalalla naisten osuus oli 90 prosenttia.
Jakautuminen on voimakasta muuhun Eurooppaan verrattuna. Jakautuminen eli segregaatio oli vuonna 2007 neljänneksi suurinta Suomessa, edelle menivät vain Latvia, Slovakia ja Viro.
Tilanne on pidemmän päälle kestämätön, sanoo naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä korostavan Tassu-hankkeen projektisuunnittelija Ari Hautaniemi. Kyse ei hänen mukaansa ole vain tasa-arvosta, vaan koko kansantaloudesta.
– Pikkuhiljaa pitäisi herätä siihen, että teollisuuden alojen, joilta miehet ovat perinteisesti valmistuneet, työllistävyys ei tule ainakaan kasvamaan, Hautaniemi sanoo.
Tämä on nähtävissä paperiteollisuudessa: työ on entistä enemmän suunnittelua, kun taas perinteinen liukuhihnatyö tulee vähenemään.
– Jos miehet edelleen kouluttautuvat niihin tehtäviin, pian ollaan pulassa. Aivan väärillä aloilla on ihan vääriä ihmisiä.
Hidasta kehitystä
Viime vuosina naiset ovat hiljalleen kiinnostuneet miesvaltaisista aloista. Hautaniemen mukaan puhutaan silti vain muutamista prosenteista. Yhtälö ei toimi toisinpäin, sillä miehet eivät edelleenkään hakeudu opiskelemaan hoito-alalle.
– Miehillä on entistä suurempi sosiaalinen paine valita perinteiset miesten alat, Hautaniemi perustelee.
Miehiä on houkuteltu naisvaltaisille aloille erilaisilla hankkeilla, kuten Helsingin Diakonissalaitoksen Voimaa hoivaan -projektilla, joka pyrki vaikuttamaan sisar hento valkoinen -myytin purkamiseen.
– Onhan se aika outoa, että Suomeen, jossa samaan aikaan on paljon miehiä työttömänä, joudutaan tuomaan tekijöitä terveysalalle ulkomailta, koska täällä ei ole riittävästi osaamista, Hautaniemi ihmettelee.
Pojat ovat poikia
Jotta työmarkkinoiden jakautuminen saataisiin purettua, asennekasvatus olisi Hautaniemen mielestä aloitettava jo lapsuudessa. Nyt tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin.
– Tyttöjä kannustetaan lukemaan, ja pojista ajatellaan, että jos lukeminen ei kiinnosta, se on vain luonnollista, koska pojat ovat poikia.
– Jo ala-asteelta asti pitää lähteä sellaisen asennekasvatuksen, että mitä meillä on jalkovälissä, ei tarkoita sitä mitä osaamme.
Työmarkkinoiden jakautumisen purkaminen auttaisi etenkin niitä tyttöjä, joilla ei ole samanlaista kiinnostusta pänttäämiseen.
– On aina poikkeavaa, jos tyttö valitsee lukion sijasta esimerkiksi ammatilliset opinnot. Usein tulee valtavat sosiaaliset paineet siitä, mitä kaverit ja perhe sanovat valinnasta.
Kiltin tytön ongelma
Juuri koulumaailmasta lähtöisin oleva kiltteyden korostaminen on Hautaniemen mukaan yksi syy siihen, miksi naiset jo uransa alussa tyytyvät pienempään palkkaan ja vaatimattomampiin tehtäviin kuin mieskollegansa.
– Naisella ei välttämättä ole taipumusta korostaa omaa osaamistaan, eikä vaatia oikeaa palkkaa. Hän on edelleen se kiltti ja tunnollinen tyttö, joka on koulussa saanut pisteitä kiltteydestään, ja tarkkaan miettii, mitä osaa ja millaista palautetta saa.
Hautaniemen mukaan tähänkin auttaisi, jos kouluissa otettaisiin käyttöön erilainen, sukupuolisensitiivinen ohjaus, jossa katsottaisiin yksilöllisiä taitoja sukupuolen sijaan.
Myös yrityksillä on tärkeä roolinsa muutoksessa.
– Ne yritykset, jotka ovat tehneet paljon työtä jakautumisen purkamiseksi ja palkkaavat ennakkoluulottomasti miehiä ja naisia, voisivat nostaa sen imagovaltiksi, Hautamäki ehdottaa.
uutiskirje 
