Nuoret eläköityvät yhä useammin mielenterveyssyiden takia. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on jo yli 20 000. Eläköityminen johtuu suurelta osin mielenterveysongelmista, nuoria ajavat eläkkeelle etenkin skitsofrenia ja masennus.
– Masennushäiriöiden vuoksi eläköityminen on uudempi, huolestuttava ilmiö varsinkin alle 30-vuotiailla, kertoo Kelan tutkimusprofessori Ilona Autti-Rämö.
Hänen mukaansa eläköitymisen syyt ovat moninaiset. Nuoret uupuvat yhteiskunnan paineiden vuoksi.
– Ristiriita psyykkisten valmiuksien, opiskelun ja kiireisen maailman välillä on suurempi kuin aiemmin. Meiltä ovat myös hävinneet sellaiset työpaikat, joissa vajaakuntoiset pystyivät ennen työskentelemään.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Timo Peltovuoren mukaan nuorten eläköitymisestä on tullut automaattinen ratkaisu.
– Nuoren kohdalla luovutetaan niin helposti. Asianmukaisella hoidolla ja tukitoimilla voitaisiin saada nuori kuntoon ja purkaa eläkepäätöksiä, Peltovuori sanoo.
Hän toivoo, että eläkkeeltä työelämään paluu tehtäisiin helpommaksi. Työkyvyttömyyseläke ei saisi olla lopullinen ratkaisu.
– Meidänkin jäsenistämme puolet työikäisistä eläköityneistä haluaisi takaisin työelämään.
Diagnoosin saa nopeasti
Nuorten mielenterveyshäiriöiden määrän kasvu johtuu osaltaan siitä, että diagnostiikka on parantunut. Aikaisemmin nuorten ja lasten masennus selitettiin kasvukivuilla.
– Nykyään lätkäistään persoonallisuushäiriödiagnoosi nopeasti. Huono juttu on, että nuorella vaiva voi kasvaessa muuttua. Sairaskertomukseen jää silti vanha merkintä, ja häntä kohdellaan aina rajatilapersoonana, Peltovuori kertoo.
Mielenterveyden ongelmien vuoksi eläköitymisen syistä on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Kela on aloittamassa tutkimushanketta riskitekijöistä.
– Nyt jo tiedetään, että nuorilla riskiä lisää se, ettei saada esimerkiksi opiskelupaikkaa tai opiskelu pitenee. Sen sijaan siitä ei ole paljonkaan tutkimustietoa, miten hoitojärjestelmä on pystynyt tukemaan mielenterveysongelmiin ajautuvaa nuorta, Autti-Rämö kertoo.
Peltovuoren mielestä keinot nuorien auttamiseen ovat heikot. Hän syyttää eläköitymisestä myös puutteellista avohoitoa.
– Nuoriin liittyvä erikoisosaaminen on olemassa, mutta hoitopaikkoja ei ole. Lasten psykiatria toimii, mutta nuoret joutuvat aika pian aikuispsykiatrian hoitoon.
Lasten ja nuorten psyykelääkkeiden käyttö on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Peltovuori arvioi, että lääkehoito aloitetaan yhä aikaisemmin niin lapsilla kuin nuorillakin.
– Sairauden tunnistamisesta terapian alkamiseen menee ainakin kolme kuukautta, ja se on käytännössä pelkkää lääkehoitoa. Vaikka lääkkeet ovat parantuneet, pelkällä pilleripurkilla hoitaminen on riittämätöntä. Siihen kun lisätään alkoholi ja muut päihteet, soppa on kyllä pian valmis, Peltovuori sanoo.
lehti 