Suomalaislasten tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja aiotaan tulevaisuudessa harjoittaa nykyistä enemmän koulussa.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL:n) ideoima Yhteispeli-hanke on pyörinyt Ylöjärvellä jo viisi vuotta.
– Nyt myös opetusministeriö on kiinnostunut hankkeesta ja se toivoo, että tätä laajennettaisiin muihin, erilaisiin kuntiin ja kouluihin, kertoo hankkeen johtaja Tytti Solantaus THL:stä.
Hän toivoo, että nyt ministeriön kanssa käynnistetyn kolme vuotta kestävän hankkeen tuloksena on valmiit menetelmät, jotka voidaan ottaa käyttöön kansallisesti.
Hankkeessa kehitetään menetelmää, joka auttaa peruskoulun opettajaa lasten sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen tukemisessa.
Mielenterveys ja syrjäytymisen estäminen
– Tämä on lasten mielenterveyden tukemista. Toivomme, että toimemme ennaltaehkäisevät depressioita, ahdistushäiriötä ja päihteiden käyttöä nuoruudessa, Solantaus sanoo.
Opetusministeriön rahoittamaan jatkohankkeeseen kolmeksi vuodeksi Ylöjärven kaupungin sivistystoimenjohtajan tehtävistä siirtyvä Matti Hursti korostaa koulun merkitystä ryhmässä toimimisen taitojen ja pelisääntöjen harjoittelussa.
– Syrjäytyneen aikuisen historiahan on usein sellainen, ettei hän ole aikanaan sopeutunut koulukuvioihinkaan. Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa.
Suomalaiskouluissa pedagoginen puoli on Hurstin mukaan kunnossa toisin kuin kasvatuksellinen puoli.
– Luokanopetuskoulutukseen tarvittaisiin samanlaista valmennusta sosioemotionaalisiin taitoihin kuin mitä pystytään antamaan pedagogiselle puolelle.
Hursti täsmentää, että hankkeessa etsitään elementtejä opettajan arkiseen työskentelyyn. Myös Solantaus korostaa, että uutta tunnetaitojen tai sosiaalisten taitojen oppiainetta ei kouluun valmistella, vaan kyseisiä taitoja pitää voida harjoittaa koulun kaikkina työpäivinä erilaisissa tilanteissa.
Opettaja ja vanhemmatkin kohteina
Nyt ollaan Solantauksen mukaan tultu tilanteeseen, jossa sekä koulu että päivähoito ottaa tietoisesti osansa lapsen kehityksen tuottajana, mutta niin ettei kodilta viedä mitään.
Yhteispeli-hanke ei kuitenkaan rajoitu vain lasten ryhmä- ja tunnetaitoihin. Uusia välineitä kehitetään myös rehtoreille aikuisyhteisön kehittämiseen ja ennen kaikkea koulun ja vanhempien väliseen yhteistyöhön.
– Yhteispeli on hanke, jossa kehitetään yhdessä toimimisen taitoja koko koulussa. Lähdimme liikkeelle siitä, että lasten sosioemotionaalinen kehitys tapahtuu nimenomaan koulupäivän aikana, koska se on täynnä tilanteita, jollaisia kotona ei ole.
Lasten ja aikuisten tarpeet ovat Solantauksen mukaan samat:
– Tulla kuulluksi omassa työyhteisössään. Olla arvostettu. Olla osana päätöksenteossa. Ja että omassa kouluyhteisössä arvostetaan hyviä ihmissuhteita, ystävällisyyttä, toisten huomioon ottamista.
Konkreettisena esimerkkinä siitä, millaisia menetelmiä hankkeesta voi koulumaailmaan levitä, Solantaus mainitsee aamupiirit, jollaisia päiväkodeissa jo onkin. Niissä lapset oppivat keskustelemisen taitoja, vaikkapa miten toinen saadaan kertomaan lisää omasta aiheestaan.
Vuonna 2012 päättyvään hankkeeseen on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta 1,6 miljoonaa euroa. Rahoituksen turvin Ylöjärvi voi palkata kuusi hanketyöntekijää kahdeksi vuodeksi.THL:n rahoittamana hankkeessa työskentelee kolme henkilöä.