– Meidän tuotantojärjestelmämme kannalta velka on suorastaan välttämätön. Paha siitä tulee vasta siinä vaiheessa, jos käytämme velan niin, ettei se tuota mitään, määritteli tutkija Jussi Ahokas Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Hän ja pari muuta talousasiantuntijaa piipahtivat Porissa Attacin järjestämässä tilaisuudessa, jossa pohdittiin velkatalouden aiheuttamia ongelmia.
Ahokas muistutti velan kuuluvan keskeisesti nykyaikaiseen rahatalouteen. Taloutemme olisi jumissa ilman uutta rahaa ja velkaa. Mikäli velka käytetään tavalla, joka ei aidosti hyödytä laajoja ihmisjoukkoja, se tietää ongelmia. USA:sta alkanut finanssikriisi on siitä erinomainen esimerkki.
– Niin kauan kuin me elämme rahatalousjärjestelmässä, emme pääse velasta koskaan eroon.
Samaa mieltä oli johtaja Jukka Koivisto Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK). Maailma on velalla rakennettu, kuten hän asian ilmaisi. Suomessa valtion velkaantumista on pidetty järkevänä, jos se on tukenut kysyntää. Hän kuitenkin varoitti liiasta velkaantumisesta, koska korkeiksi nousevat korkokulut syövät suuren osan siitä pelivarasta, jota tarvittaisiin kotimaassa.
Koivisto piti valtion ylivelkaantumista myös moraalisena kysymyksenä.
Miten paljon voi velkaantua?
Miten paljon esimerkiksi Suomi voi velkaantua? Velkaantuminen on aika pitkälle luottamuskysymys, sanoi toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimuksesta (PTT). Valtion tasolla velan määrän ylärajana on pidetty 60 prosenttia bkt:sta. Yritykset ja kotitaloudet voivat tosiasiallisesti velkaantua huomattavasti rajummin, eikä niistä mitään näyttäviä otsikoita sanomalehtien taloussivuilla revitä.
Miksi velkaantuminen sallitaan yksityisille ja yrityksille, mutta valtion velan kanssa ollaan tiukempia? Holmin mukaan se johtuu velan luonteesta: valtion velka on syömävelkaa.
– Valtion velkaan liittyy sekin ongelma, että nykysukupolvi käyttää velan ja seuraava sukupolvi sen maksaa.
Globaali rahoitusjärjestelmä aiheuttaa jatkuvia ongelmia, mutta jonkinlaista kontrollia on tulossa. Holmilta riitti uskoa siihen, että vastaisuudessa kansainvälinen rahoitusjärjestelmä pysyy paremmin EU:n ja isojen maiden valvonnassa.
Jussi Ahokas puolestaan toivoi EU:ssa ja USA:ssa käyttöön otetun sääntelyn puuttuvan nimenomaan rahoitusmarkkinoiden velkaantumiseen. Hän piti ongelmana yksityisiä velkamarkkinoita, joilla ei kuitenkaan ole hartioita vastata tarvittavasta rahoituksesta. Parempi vaihtoehto olisi siirtyä julkiseen rahoitukseen.
– Meidän pitäisi kyetä puuttumaan rahoitusmarkkinoiden valtarakenteisiin. Kansainväliset sijoittajat voivat keinotella ihmisten hädällä tai ruuan hinnalla. Järjestelmä pitäisi olla sellainen, etteivät sijoittajat pääsisi vetämään välistä.
lehti 