Teknologiateollisuus toivoo elvytystoimien jatkuvan
Suomen vientiteollisuus joutuu mahdottomaan tilanteeseen, mikäli valtiovarainministeriö pitää kiinni aikeestaan korottaa energiaveroja. Teknologiateollisuus ry:ssä lasketaan, että lasku energiaverosta kasvaisi noin tusinassa isossa yrityksessä kolminkertaiseksi.
Järjestössä ei jaeta valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) luottamusta, että Suomi nousisi EU:n talouskärkeen.
Teknologiateollisuuden tilauskanta on hieman kohentunut alkuvuodesta. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen varoittaa, että ”vaikka markkinoilla on pientä värinää, on vaikea ennakoida, mihin se lähtee”.
Metallin jalostuksessa liikevaihto on noussut viime vuodesta 49 prosenttia ja elektroniikka- ja sähköteollisuudessa kolme prosenttia. Kone- ja metalliteollisuuden liikevaihto putosi kymmenisen prosenttia. Parhaiten taantumasta on selvinnyt tietotekniikka-ala. Sen liikevaihto on pysynyt koko ajan kutakuinkin ennallaan.
Turunen huomauttaa, että luvut voivat paikoin kuulostaa suurilta, mutta vienti on yhä ”pohjan tuntumassa”.
Nollaverosta kilpailuetua Ruotsille
Teknologiateollisuus toivoo hallituksen pidättäytyvän energiaveron nostosta. Korotus rokottaisi myös metsä- ja kemianteollisuuden kilpailukykyä.
Valtiovarainministeriön esityksen mukaan energiavero nousisi Suomessa 7 euroon megawattitunnilta. EU:n direktiivin mukaan energiaveron minimi on 0,05 euroa megawattitunnilta.
Tällä hetkellä teollisuus maksaa energiaveroa 2,63 euroa megawattitunnilta, kun huoltovarmuuslisä lasketaan mukaan.
Ruotsissa energiaverokanta on nolla, jos yritys sitoutuu lisäämään energiatehokkuuttaan. Suomi ei ole hakenut Euroopan komissiolta vastaavaa poikkeuslupaa.
Suomessa yrityksiä on tultu vastaan tarjoamalla niille energiaveroon leikkuria. Yritys saa 15 prosentin alennuksen laskusta, mikäli jalostusarvo ja vuosittainen energiaverolasku ylittävät vaaditut määrät. Yksikään suurista valimoista ei pysty tällä erää hyödyntämään etua.
Vienti junnaa vuoden 2004 tasolla
Torstaina julkistetut tilastot kertovat, että Suomen teknologiavienti on pudonnut taantuman myötä vuoden 2004 tasolle.
Vuodesta 2008 viennin pudotus on tehnyt julkiseen talouteen 15 miljardin euron loven, sektorilta on kadonnut 30 000 työpaikkaa.
Työmarkkinajohtaja Risto Alanko muistuttaa, että vaikka viennin arvo putosi kuuden vuoden takaiseen, kulut eivät.
– Suomen hintakilpailukyky on heikentynyt niin, ettei tänne investoida. Yleisen palkkatason nousu on tehnyt Suomesta kalliin maan, Alanko toteaa.
Hän perää palkkamalttia paitsi teollisuudelta, myös julkiselta sektorilta, jotta hintatasoa saataisiin alas. Palkkojen pudottamista Alanko ei kuitenkaan esitä.
Toimitusjohtaja Jorma Turusen mukaan näissä oloissa valtion elvytystoimien lopettaminen on ennenaikaista.
Vientitukia tarvitaan järjestön mukaan edelleen, mutta ne pitäisi saattaa kilpailijamaiden tasolle. Lisäksi yritysten tulisi saada ensi vuoden alusta verohelpotuksia tutkimus- ja kehitysinvestoinneistaan.
uutiskirje 
