Etelä- ja Keski-Suomessa rikottiin kaikki mahdolliset lämpöennätykset heinäkuussa. Pohjoisessa taas oli kolme hallayötä.
Merkittävin ennätyksistä oli Turussa heinäkuussa 1914 mitatun Suomen lämpöennätyksen rikkoutuminen. Lämpötila kohosi Joensuun lentoasemalla Liperissä heinäkuun 29. päivänä 37,2 asteeseen. Uusi ennätys ylittää 1,3 asteella 96 vuotta sitten mitatun edellisen ennätyksen, joka oli 35,9 astetta.
Keskilämpötila ylittyi viidellä asteella
Kuukauden keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötila oli peräti viisi astetta tavanomaista korkeampi.
Aiempi kuukauden keskilämpötilaennätys, Lappeenrannassa heinäkuussa 1925 mitattu 22,1 astetta, rikkoutui peräti 14 havaintoasemalla. Lämpimin paikkakunta oli Puumala, jossa kuukauden keskilämpötila oli 23,0 astetta.
Keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja itäosan runsaasta 20 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 12 asteeseen. Lapissa poikkeama keskilämpötilojen pitkäaikaisesta keskiarvosta oli vain 1-2 astetta.
Poikkeuksellisen paljon hellepäiviä
Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellista heinäkuussa oli myös hellepäivien suuri määrä. Ainoastaan 24. heinäkuuta lämpötila ei missään päin Suomea kohonnut hellelukemiin eli yli 25 asteen. Aiempi hellepäivien lukumääräennätys 22 on vuodelta 2003.
Lapissa hellepäiviä oli vain muutamia, mikä on heinäkuussa tavanomaista. Maan pohjoisosissa oli myös muutamia hallapäiviä, ja Sodankylän Lokassa lämpötila laski maanpinnassa kolmena päivänä pakkasen puolelle. Kuukauden alin lämpötila oli Sallan Naruskassa 24. päivänä mitattu -1,0 astetta.
Pohjoisessa satoi runsaasti
Kuukauden sademäärissä oli suuria eroja maan eri osien välillä.
Kuukauden sademäärä jäi Ahvenanmaalla, länsi- ja etelärannikolla sekä maan itäosassa alle 20 millimetrin, mikä on alle kolmannes heinäkuun tavanomaisesta sademäärästä.
Toisaalta Lapissa satoi paikoin jopa poikkeuksellisen runsaasti. Sademäärä kohosi Keski- ja Pohjois-Lapissa yleisesti yli sadan millimetrin, mikä on yli puolitoistakertainen määrä tavanomaiseen nähden. Sateisinta oli Inarin kirkonkylässä, jossa satoi 144 millimetriä.
Ahvenanmaan Jomalassa sadetta kertyi kuukauden aikana vain 11 millimetriä.
Asta-rajuilma teki tuhoja
Heinäkuun helteet toivat mukanaan rajuja ukkospuuskia. Syöksyvirtaus sai aikaan paikallista vahinkoa Kaustisilla 26.7.
Viime viikon lopun Asta-rajuilmaksi nimetty ukkonen aiheutti laajalti vahinkoa yöaikaan Etelä-Karjalasta Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Korkein mitattu ukkospuuska, 29 metriä sekunnissa, mitattiin Rantasalmen Rukkasluodossa. Tämän lisäksi useilla havaintoasemilla rekisteröitiin yli 20 metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia. Edellinen vastaavanlainen rajuilma oli Unton päivän ukkonen 5.7.2002.
Heinäkuussa Suomen maa-alueilla paikannettiin noin 70 000 maasalamaa, mikä on hieman keskimääräistä enemmän.
Äärisääilmiöt lisääntyvät
Ilmatieteen laitoksen mukaan kasvihuonekaasujen kertyminen ilmakehään lämmittää maapallon ilmastoa. Tämän vuoksi ilmastonmuutos lisää tavanomaista lämpimämpien sääjaksojen yleisyyttä maapallolla. Heinäkuussa laajoilla alueilla Euroopassa vaikuttanut osin ankara helleaalto muistuttaa siitä, että äärevien säätilanteiden vaikutusten ennakoiminen on tärkeää terveyshuollon, pelastustoimen ja muiden yhteiskunnan keskeisten toimintojen kannalta.
Suomen säätä ja ilmastoa luonnehtiva vaihtelevuus säilyy tulevaisuudessakin ilmastomme ominaispiirteenä, mutta ilmastonmuutoksen arvioidaan kohottavan mm. vuodenaikaan nähden korkeiden lämpötilojen esiintymistodennäköisyyksiä.