– Samaan aikaan kun lataamme lentokoneisiin pommeja, vanhukset joutuvat olemaan hoidon puutteessa ja leipäjonot pitenevät entisestään satojen metrien mittaisiksi letkoiksi. Tässä on kyse arvovalinnoista eli ovatko ihmisten tappamiseen tarkoitetut liitopommit tärkeämpiä kuin ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen tarkoitetut peruspalvelut, kysyy Risto Kalliorinne.
MTV3:n uutiset kertoi tiistaina, että Suomen Hornet-hävittäjiä on alettu muuttaa rynnäkkökykyisiksi. Hornetit saavat taisteluvalmiuden ilmasta maahan. Ne varustetaan ohjuksilla, satelliittipaikannusta hyödyntävillä täsmäohjattavilla pommeilla ja liitopommeilla, joiden kantama on useita kymmeniä kilometrejä. Yhdysvalloista ostetut liitopommit ovat tärkein osa Hornetien uudistusta.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarmo Lindberg kertoi MTV3:lle koneen muuttuvan puhtaasta torjuntahävittäjästä monitoimihävittäjäksi. Pommit ovat painoltaan 500–1 000 kiloa.
Koneiden uudistaminen kestää vuosia ja maksaa MTV3:n mukaan yli miljardi euroa. Uudistuksen jälkeen Hornetit ovat Nato-yhteensopivia.
Ei hyökkäysaseita, vaan perusturvaa
Risto Kalliorinteen mielestä Hornetit Nato- ja rynnäköintikelpoisiksi tekevään asevarusteluun varatut miljardiluokan rahamäärät on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan suuntaamaan valtion budjetissa kaikista pienituloisimpien ihmisten aseman parantamiseen ja perusinfrastruktuurin tilanteen kohentamiseen.
– Terve järki ja sydän vaativat tätä eriarvoisuuden jatkuvasti kasvaessa. Liikenevät rahat olisi laitettava esimerkiksi Seinäjoki-Oulu -ratavälin peruskorjaukseen, johon tarvitaan 90 miljoonaa euroa.
Kalliorinne pitää päivänselvänä, ettei Suomessa tarvita lisää hyökkäysaseita, vaan parempia peruspalveluita ja perusturvaa.
– Ulkomaisen aseteollisuuden elvyttäminen ei voi olla Suomen kiireisin tehtävä, kun oman maan hoitamattomia asioita on pitkä lista. Täällä on seitsemänsataatuhatta köyhää, pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen kasvaa ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Tulevaisuudessa puolustusvoimien resursseja on myös suunnattava kaiken puolin siviilikriisinhallintaan hyökkäyskelpoisuuden parantamisen sijasta, Kalliorinne toteaa.