Yliopistot irrotettiin hallinnollisesti valtiosta tämän vuoden alussa, kun uusi yliopistolaki tuli voimaan. Etukäteen uudistuksen yhtenä hyvänä puolena pidettiin sitä, ettei henkilöstön vähennyksiin velvoittava valtion tuottavuusohjelma enää koskisi yliopistoja. Näin todettiin myös valtioneuvoston vuosien 2010–2013 kehyspäätöksessä.
Toisin on kuitenkin käynyt. Tänäkin vuonna tuottavuusohjelma kurittaa yliopistojen taloutta, ja valtiovarainministeriö esittää budjettiehdotuksessaan siihen perustuvia leikkauksia myös ensi vuodelle. Ne vastaisivat 266,2 henkilötyövuotta ja olisivat suuruudeltaan 11,3 miljoonaa euroa.
Tieteentekijöiden Liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala sanoo hallituksen pettävän lupauksensa, jos esitys menee läpi.
”Porkkana ainakin puolittui”
Tällä hetkellä tuottavuusohjelma näkyy Rantalan mukaan yliopistoissa kaiken niukkuutena.
– Määräaikaisuuksia ei jatketa ja mietitään, täytetäänkö eläkkeelle jääneen tehtävää. Jää nähtäväksi, tuleeko yt-neuvotteluja ja henkilöstön vähentämistä muuallakin kuin Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Näistä yliopistoista on irtisanottu muutamia kymmeniä työntekijöitä. Oulun yliopistossa esimerkiksi Kielikeskuksen kursseja on karsittu rajusti.
Supistukset eivät Rantalan mukaan johdu nimenomaan tuottavuusohjelmasta vaan ylipäänsä resurssien niukkuudesta, mutta tuottavuusohjelma ei ole ainakaan parantanut tilannetta.
– Tuottavuusohjelman poistaminen oli keskeisin porkkana, jolla uusi yliopistolaki pyrittiin ajamaan läpi. Nyt porkkana vähintäänkin puolitetaan, sanoo akatemiatutkija Martina Reuter (vas.), joka on myös kansanedustajaehdokas ja Tieteentekijöiden Liiton hallituksen varajäsen.
– Yliopistojen johtajienkin, jotka ovat voimakkaasti vieneet yliopistouudistusta eteenpäin, kannattaisi vähän hävetä, Reuter sivaltaa.
Tilastokikkailua ja lisää paineita tutkijoille
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen opettajien määrän lisäämisen suhteessa opiskelijoihin, mutta nykyisillä resursseilla se ei onnistu, toteavat Tieteentekijöiden Liitto ja Professoriliitto kannanotossaan.
Ne syyttävät ministeriötä tilastojen kaunistelusta. Tästä vuodesta alkaen tutkijatkin on laskettu mukaan opetushenkilöstöön. Uuden tilastointitavan mukaan opiskelijoita on nyt 8,3 opettajaa kohden, kun viime vuonna luku oli 14,3. Jo aiemmin tilastoja oli muutettu poistamalla niistä muut kuin kokopäiväisiksi luokitellut opiskelijat.
– Tutkijoiden laskeminen opetushenkilöstöön on tilastokikkailua, mutta lisäksi se voi merkitä tutkijoille uusia paineita opettaa ilman, että heitä varsinaisesti palkataan opetukseen, Reuter pelkää.
Vähäinen opettajamäärä on Reuterin mielestä täysin ristiriidassa puheiden kanssa, joissa korostetaan kansainvälistymistä ja ulkomaisten opiskelijoiden houkuttelemista Suomeen. Oxfordin ja Cambridgen kaltaisten yliopistojen valtti on hänen mukaansa juuri henkilökohtainen ohjaus, jota opiskelijat saavat huipputason tutkijoilta.
– Tällaisissa budjettiraameissa sen tasoisesta opetuksesta ei voi haaveillakaan.
Rantalan ja Reuterin mukaan resurssien niukkuus sotii myös paljon esillä ollutta opintojen nopeuttamista vastaan.
Kustannusten nousu korvataan
Yhdestä asiasta tieteentekijät kiittävät yliopistolakia ja budjettiehdotusta: yliopistoindeksistä, jolla taataan tietty kustannustason nousun korvaaminen, nyt 2,7 prosenttia.
– Ainakaan siitä rahasta ei enää joudu taistelemaan, Rantala sanoo.
Tarve olisi kuitenkin suurempi, eikä indeksikään estä tuottavuusohjelmaan perustuvia vähennyksiä. Uusin lupaus on, että tuottavuusohjelma ei purisi yliopistoihin enää 2012.
– Ehkä sitä ei sillä nimellä enää ole, mutta voidaanhan määrärahoja pienentää muutoin, Rantala epäilee.