Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) johtaman hallituksen kaavailut työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta eivät miellytä Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Seliniä.
Väitteet työvoimavaltaisten palvelualojen työvoimapulasta ovat Selinin mukaan ennenaikaisia ja työelämän kohtaanto-ongelmia pitäisi tarkastella laajemmalla perspektiivillä.
Selin muistuttaa, että viime vuonna valtaosa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta saapuneista työntekijöistä työllistyi nimenomaan keittiötyöntekijöiksi ja siivoojiksi, ei huippuosaajiksi innovaatioiden pariin, kuten saatavuusharkinnan poistoa usein halutaan perustella.
Majoitus- ja ravitsemisalalla palkansaajien määrä kuitenkin väheni samaan aikaan yli viisi prosenttia, eli työtä tarvitsevia olisi Selinin mukaan kotimaassakin ollut riittämiin.
– On syytä kysyä, mitä lisäarvoa työnantajat saavat palkkaamalla työntekijöitä Suomen ulkopuolelta, jos osaajia on täälläkin. Usein vastaus löytyy alipalkkauksesta ja työehtojen polkemisesta.
Riittämättömät kotoutustoimet
Palvelualojen ammattiliitossa ollaan erityisen huolestuneita kotouttamistoimien riittämättömyydestä. Uudistuksen alla oleva kotouttamislaki etenee, mutta valtion budjettiesityksessä ei ole varattu määrärahoja esimerkiksi työelämässä välttämättömän kielikoulutuksen lisäämiselle.
– Hukkaamme jo nyt valtavan määrän osaamista työllistämällä pitkälle koulutettuja, mutta muualta Suomeen tulleita ihmisiä heidän koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin.
Selin huomauttaa hyvin tyypillistä olevan, että siivoojana on entinen hammaslääkäri tai tarjoilijana kauppatieteiden tohtori.
– On kaikkien etu, että myös palveluammateissa työskentelee siihen harjaantuneet ammattitaitoiset ihmiset.
uutiskirje 
