Helsingin kaupunginvaltuusto oikeutti keskiviikko-illan kokouksessa sosiaali- ja terveyslautakunnat ryhtymään palvelusetelikokeiluun.
Terveyslautakunnan alaisena aloitetaan pilotointi maksusitoumuksin tällä hetkellä hoidetuissa suun terveydenhuollon palveluissa, kaupunginsairaalaan tähystystutkimuksissa ja psykiatrian psykoterapiassa.
Sosiaalitoimessa pilotointi käsittää muun muassa lapsiperheiden kotipalvelua, vammaisten henkilökohtaista apua, vammaispalvelulain mukaista palveluasumista, lasten päivähoitoa ja vanhusten päivätoimintaa.
Valtuusto valtuutti kaupunginhallituksen osoittamaan kokeiluun kuluvana vuonna yhden miljoonan euron määrärahan.
Valtuutettu Kati Peltola korosti valtuuston kokouksessa, ettei Vasemmistoliitto pidä silti palveluseteliä hyvänä ratkaisuna vaan tavoittelee edelleen tasavertaisia kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja ihmisten palvelutarpeiden eikä maksukyvyn mukaan.
– Vasemmistoliiton ryhmä hyväksyi miljoona euroa palvelusetelikokeilun budjettiin. Kokeiluraha olisi tullut budjettiin ilman meitäkin, joten valitsimme myönteisen kannan, jotta voisimme olla mukana määrittelemässä setelin käyttöehtoja. Sosiaalilautakunnan enemmistö tekikin kokeilulle tärkeitä rajauksia edustajamme ehdotuksesta.
Sosiaalilautakunta saneli ehtoja
Sosiaalilautakunta edellytti, että palvelusetelikokeilujen palvelukohtaiset suunnitelmat tuodaan sosiaalilautakunnan hyväksyttäväksi ennen kokeilun käynnistämistä, ja että kokeilun keston ajan kaikista tarvittavista sosiaaliviraston kokeiluja koskevista toimista päättää sosiaalilautakunta.
Lautakunta päätti myös Vasemmistoliiton edustajan esityksestä, että palvelusetelikokeilussa omavastuuosuudella on katto, joka on enimmillään kunnallisen asiakasmaksun suuruinen tai lähellä sitä.
Lautakunta edellytti myös muun muassa, ettei palvelusetelillä rahoitettava palvelu saa tulla olennaisesti kunnan vastaavan tasoisen palvelun hintaa kalliimmaksi. Kunnan omien palvelujen hinnoittelu pitääkin saada vertailukelpoiseksi setelillä rahoitettavan palvelun kanssa.
Seteli on pois kuntarahoituksesta
Kati Peltola näkee palvelusetelijärjestelmän jatkavan epätasa-arvoa terveydenhuollossa.
– Palvelusetelillä voi ostaa kunnan määrittelemän palvelun vain yksityiseltä sektorilta. Sitä ei saa käyttää kunnallisen palvelun ostamiseen. Palvelusetelilaki yrittää tarjota valinnan vapautta sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville. Jokainen palveluseteli vähentää kuitenkin kunnan palvelujen rahoitusta.
Epätasa-arvo jatkuu, kun yksityinen sektori palvelee niitä ihmisiä, joilla on tullessaan rahat kourassa. Kunnallinen sektori palvelee niitä muita sillä rahalla, mitä budjettiin jää, kun palvelusetelit on siitä vähennetty. Palvelun määrä ei lisäänny.
Palveluseteli voi olla tasa-arvoisempi kuin yksityisten terveyspalvelujen kelakorvaus tai kotipalvelujen verovähennys siinä suhteessa kun palvelun tarpeen arvioi kunnan työntekijä.
Setelin ystävät väittävät, että kunnan palvelujen tilanne helpottuu, kun osa tarvitsijoista saa palvelunsa muualla.
Peltolan mielestä tämä ei ole totta, koska rahatkin vähenevät setelin käyttäjien mukana.
Raskain palvelu jää kunnalle
– Siirtäminen yksityissektorille vie samalla mukanaan myös kunnan työntekijöitä.
Samaan aikaan kunnan palvelun käyttäjiksi jää enemmän palvelua tarvitsevaa väkeä. Yksityistä hoitoa hakevat omatoimisemmat ja palvelun tuottajien kannalta helpommat ihmiset.
Kunnan palveluissa pitäisikin Kati Peltolan mielestä olla paremmat palkat kuin yksityisissä, jotta kunta voisi huolehtia vaikeammista töistään.
lehti 