Jyväskylä ei ole yksin pohtimassa, minkälaisella organisaatiolla tulevaisuuden kuntaa kuntapalveluita hoidetaan. Kuntaliitto on käynnistänyt UusiKunta 2017 -hankkeen, jossa selvitetään tulevaisuuden kunnan roolia, tehtäviä ja organisaatiota. Lisäksi kuntalain uudistusta kaavaillaan maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Jyväskylän kaupungin strategiajohtajan Sakari Möttösen mukaan kunnissa ei pohdita organisaatiouudistuksia ihan vaan huvin vuoksi. Eri teollisuusmaiden kaupunkiverkoston tutkijat ovat todenneet ongelmalliseksi sen, että kaupunkien organisaatiot ovat sektorijakoisia, mutta ihmisten arki on kuitenkin kokonaisvaltaista. Kuntalaisten tarpeet eivät suostu pysymään nykyisenlaisissa organisaatiolokeroissa.
Jyväskylässä uudistukseen ajaa myös Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan yhdistymissopimus. Siihen liitetyssä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa todetaan, että kaupungille valmistellaan uuden sukupolven organisaatio, joka otetaan käyttöön vaiheittain valtuustokauden aikana ja kokonaisuudessaan vuoden 2013 alusta.
Mallia muille kunnille
Kuntarakenteen uudistamisessa Jyväskylä näytti suuntaa muille suurille kunnille, kun kuntien yhdistäminen saatiin aikaan viime vuoden alussa. ”Jyväskylän tielle” ovat sittemmin pyrkineet ainakin Oulu ja Lahti. Möttösen mukaan Jyväskylä haluaa näyttää suuntaa myös kuntien organisaatioiden uudistamisessa.
Jyväskylässä uudistuksen kohteena ovat niin kaupungin palvelut kuin myös toimintatavat sekä päätöksentekorakenne. Palveluorganisaatiota uudistetaan ”asiakaslähtöisesti ja palvelut kootaan ydinprosesseihin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla”.
Jyväskylän Vasemmiston kunnallisjärjestön puheenjohtajan Marja Leena Makkosen mielestä ”asiakaslähtöiset ydinprosessit” kuulostaa oikein hienolta, muttei varmaankaan kerro tavalliselle kaupunkilaiselle oikein mitään.
Hienot termit aukaistava
– Nämä hienot termit pitää aukaista niin, että kaikki ymmärtävät, mistä puhutaan. Tärkeää on, että niin kaupungin henkilöstö kuin kaikki kaupunkilaisetkin pääsevät sanomaan sanansa uudistuksesta. Hyvä, että asiasta on tulossa tilaisuuksia eri puolille kaupunkia ja että myös netin kautta kaupunkilaiset voivat kommentoida asiaa.
Uudistuksessa on kaavailtu palveluiden järjestämistä nykyisen sektorijaon sijasta elinkaariajattelun mukaan niin, että esimerkiksi kaikki lasten palvelut olisi yksi kokonaisuus.
Yhtenä tavoitteena uudistuksessa on organisaatiorakenteen yksinkertaistaminen. Nykyisellään kaupunkikonserni lautakuntineen, johtokuntineen, yhtiöineen, laitoksineen ja säätiöineen on Makkosen mukaan sellainen viidakko, jossa kuntapäättäjänkin vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
– Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että myös edustuksellinen demokratia turvataan uudistuksessa.
Palvelut ykkösasia
Kaikkein olennaisimpana Makkonen pitää uudistuksessa sitä, että ihmiset saavat ne palvelut, jotka he tarvitsevat ja mahdollisimman vaivattomasti.
– Asiakkaiden tarpeista on lähdettävä liikkeelle. Palveluiden keskittäminen ei voi olla ainoa ratkaisu pinta-alaltaan laajentuneessa kaupungissa. Tärkeimmät peruspalvelut tulee säilyttää alueilla.
Makkosta askarruttaa myös julkisten palveluiden rahoitus.
– Miten rahoitus turvataan, kun verotusta on kevennetty ja erityisesti hyväosaisten osuutta palveluiden rahoittamisessa on vähennetty? Eihän se voi olla niin, että köyhät maksavat itse omat palvelunsa korotetuilla palvelumaksuilla. Kyllä hyvätuloisempien tulee maksaa enemmän myös kunnallisveroja.
uutiskirje 
