Työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on ollut konsernistrategia vuoden 2008 alusta alkaen. Ministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen muuttaisi koko valtionhallinnon konserniksi.
Miksi TEM:stä tehtiin konserni?
– Meillä on 30 virastoa ja töissä yli 13 000 ihmistä. Totesimme, että meidän pitää tehostaa koko hallinnonalan yhteistyötä strategioiden toteuttamiseksi, Virtanen sanoo.
Hänen mukaansa konserniajattelun päämääränä ovat olleet kaikkien virastojen yhteiset tavoitteet, joissa tulosohjausta viedään eteenpäin yhteisen strategian pohjalta.
Pitäisikö koko valtionhallinnosta tehdä konserni?
– Pitäisi. Voi kuulostaa hullulta, mutta minä kaipaan voimakkaampaa valtiokonserniohjausta. Nythän sitä juuri ei olekaan.
Virtanen tekisi ”valtioneuvostoapparaatista” pääkonttorin. Tämä tarkoittaisi, että pääministeristä tulisi konsernin pääjohtaja.
– Kyllä. Konserniohjaus täytyy tietenkin olla siellä, missä muualla se voisi olla.
Konserni ihan oma idea
Haettiinko ministeriön konsernimalli julkiseen hallintoon yritysmaailmasta?
– Kyllä tämä oli ihan meidän oma idea. Ajatuksena oli, että kun ministeriön tehtävä on vastata politiikasta, virastojen ja laitosten pitää vastata politiikan toimenpanosta. Halusimme tiivistää politiikka- ja toimintatason yhteyttä.
– Jos joku asia tulee tulevaisuudessa tuottamaan lisäarvoa, se on nimenomaan konserniohjauksen tehostaminen.
Mitä konsernimallilla on saatu aikaan?
– Tämä oli saatu hädin tuskin kasaan, kun maan talous romahti. Silloin oli hienoa, että samassa johtoryhmässä olivat yritys-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta vastaavat virkamiehet yhdessä pohtimassa, millä talousromahduksen tuhoja voidaan lieventää.
Taloustaantuma oli Virtasen mielestä happotesti konserniorganisaation toimivuudelle.
– Oli luojan lykky, että näin tehtiin. Laman torjunta osoitti, että juttu on hyvä ja toimii. Uskallan väittää, että paljon paremmin tällä pystytään laman vaurioita torjumaan kuin vanhanaikaisessa kahden ministeriön mallissa.
uutiskirje 
