Helsingissä tiistaina alkaneilla Työterveyspäivillä piti puhua työstä ja hyvinvoinnista. Avausseminaarissa puhuttiin kuitenkin paljon työurien pidentämisestä.
Päivät avannut Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio muistutti, että Suomessa on jatkossa vähemmän lapsia ja enemmän vanhuksia.
– Kuka silloin tekee työt, Vainio kysyi.
Vaihtoehdoiksi hän esitti maahanmuuttajia tai nuoria, jotka voisivat ryhtyä tekemään enemmän lapsia. Vainio mietti myös, pitäisikö ylin 68 vuoden eläkeraja avata vielä vanhemmille.
– Se tuskin onnistuisi. Realistisin vaihtoehto on, että ryhdytään huolehtimaan työelämästä koko työuran ajan. Työelämää pitää parantaa ja lisäksi tarvitaan joustoja työelämään oman elämäntilanteen mukaan.
Vanhemmille työntekijöille Vainio vaati sellaisia töitä, joissa he jaksaisivat.
Pitäisi hallita työkykyä
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Kristiina Mukala pohti EK:n Jukka Ahtelan vetämän työryhmän raporttia työurien pidentämiseksi.
– Raportissa pitäisi puhua pikemminkin työkyvyn hallinnasta. Jos se saataisiin kuntoon, lopputuloksena olisi myös työurien pidentyminen.
Mukala muistutti Vainion tavoin, että kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Hänen mielestään pitäisi pohtia koko työikäisen väestön työkykyä.
– Väitän, että meillä on olemassa työvoimareservi. Kaikkien ei tarvitse tehdä töitä koko ajan satakymmenen lasissa.
Mukala hakisi työtekijöitä niistä 270 000:stä, jotka ovat tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä.
– Tässä porukassa on varmasti monia, jotka haluaisivat tehdä töitä. Työn muokkaamisella tekijänsä mukaan voitaisiin lisätä mahdollisuuksia työn tekemiseen. Asianmukaiset työolot ja hyvin toimiva työyhteisö lisäävät motivaatiota työn tekemiseen.
Työterveyshuoltoa käytetään liian vähän
Työterveyshuollon erikoislääkäri Tapio Lahti korosti työntekijöiden hyvinvoinnin huomioon ottamista osana yrityksen toiminnan ja henkilöstöpolitiikan tavoitteita.
– Hyvinvoiva ja terve työntekijä turvallisessa työympäristössä on tuottavampi.
Lahden mukaan suomalainen työterveyshuolto on hyvinvointi-investoinneissa kansainvälisesti vertaansa vailla. Työterveyshuolto tuntee työpaikan tilanteen.
Yrityksissä työterveyshuollon tuomia mahdollisuuksia ei kuitenkaan aina tunneta.
– Valitettavasti tätä tietämystä ei aina ymmärretä hyödyntää työn kehittämisessä niin, että siitä saataisiin lisäarvoa yritykselle ja työntekijöille.
uutiskirje 
