Roihankorpi on siitä mielenkiintoinen teos, että se herättää kysymyksen, ratkaiseeko muoto sisällön vain päinvastoin? Tämä on melkein omaelämäkerrallinen muistelus. Varsinaista minäkertojaa ei ole. Kuitenkin tämä on Paasilinnojen sisarusten ja perheen kehitys- ja selviytymistarina.
Tosin kertoja puhuu Paanasen perheestä, joka kymmenen evakkovuoden jälkeen vuonna 1949 muuttaa Tervolan Varejoelle, Mauri Paasilinnan romaanissa Roihankorpeen. Lapsia on seitsemän, isä sairastaa keuhkotautia, Maija-äiti on onneksi terve ja tomera. Korven keskellä on aluksi asuttavana vain hatara saunarakennus. Lulu-lehmä on myös kuin tasaveroinen perheenjäsen.
Avain Roihankorven avautumiseen voisi olla Erno Paasilinnan essee Minun isänmaani vuodelta 1974:
Paanaset (Paasilinnat) joutuivat Petsamosta evakkoon heti talvisodan puhjettua 1939. Evakkoaika kului Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kaikkiaan 10 vuotta.
Romaani alkaa saapumisesta perheelle osoitetulle kylmätilalle. Perhe on luonnon armoilla, alkutekijöissään kuin jonkun maanjäristyksessä kaiken omaisuuteensa menettäneenä. Petsamoon jäi vastarakennettu talo, korvaukseksi saatiin suota ja takkuista korpimetsää tiettömien teiden takaa.
Alkaa olemassaolon taistelu, jossa ensimmäinen raskas takaisku on perheen isän kuolema keuhkotaudin uuvuttamana heti seuraavana vuonna. Vastuu miesten töistä jää 15-vuotiaalle Eerolle, kun vanhin poika Paavo opiskelee jo kaupungissa lukiossa. Heti perään tulee toinen järkytys, kun sylivauva kuolee nähtävästi myös tuberkuloosiin.
Luonnon armoilta kansainvälisyyteen
Nokia-Suomen kulttuuri on nuorta. Paanasen perhe joutui Roihankorpeen, täysin luonnon armoille vasta 60 vuotta sitten. Mauri Paasilinna oli tuolloin 2-vuotias, eikä vielä ole edes eläkeiässä.
Suuriin ikäluokkiin kuuluva oli usein koko suvusta ensimmäinen, joka sai korkeamman koulutuksen, muutti kaupunkiin, urbanisoitui toinen jalka maaseudulla ja kansainvälistyi, kuten Roihankorvessa Paanasen Paavo, Risto, Aaro ja Eero.
Suuret ikäluokat oppivat myös tietokoneiden käytön, harjoittivat vapaata seksiä ja useat heidän perheensä hajosivat. Monet luopuivat uskonnosta ja hurahtivat reaalisosialismin pauloihin.
Nyt tämä joukko on siirtymässä eläkkeelle. Yhä useammin eläkepäiviä varten varataan asunto Espanjasta tai mieluummin Kaukoidästä. Kommunikointi uudessa kotimaassa tapahtuu usein englanniksi.
Sieltä taloudellisten ja kulttuuristen mahdollisuuksien valovuosien takaa voidaan vielä kirjoittaa useitakin muisteluksia sodan jälkeisestä olemassaolon taistelusta. Roihankorpi näyttää tässä tietä. Kuvattakoon Paasilinnan teosta eräänlaiseksi Nokia-Suomen alkuräjähdykseksi.
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Gummerus 2009
uutiskirje 