Valotutkija Jorma Lehtovaaran mukaan kirkasvalolamput ajavat asiansa, mutta samaan riittää ulkoilukin.
– Vastaavan valomäärän saa ulkoilemalla pilvisellä säällä valoisaan aikaan. Sitä paitsi kirkasvalolampussa on usein ihan tavallinen päivänvaloloisteputki, hän huomauttaa.
Lehtovaara on tutkinut valoa ja valaisimia yli kaksikymmentä vuotta.
Määrä ja sävy ratkaisevat
Aalto-yliopiston elektroniikan laitoksen lamppukokeessa ledit, hehkulamput ja loisteputket hohtavat kirkkaina. Hehkulampun valo vaikuttaa kauniimmalta kuin ledin. Lehtovaaran mukaan kauneus on tässäkin katsojan silmissä.
– Kylmäsävyisestä, jopa sinertävästä valosta pidetään maissa, joissa päivänvaloa on enemmän.
Lämminsävyinen, punertava valo on Lehtovaaran mukaan nimenomaan pohjoismaisten suosiossa.
– Se on tottumuksesta ja kulttuurista kiinni. Meillä koetaan, että varsinkin kotivalaistuksessa lämminsävyinen valo on jotenkin mukavampi. Suomalainen näyttää muutoin kalpealta, tutkija sanoo.
– Jos ledivalossa näkee itsensä aamulla peilistä, se on aika kauhea tilanne, hän naurahtaa.
Kyse on myös valon määrästä. Jos valoa on vähän, lämminsävyinen valo näyttää meistä paremmalta. Mitä enemmän valoa on, sitä kylmäsävyisempää valoa siedämme.
Salaatti selviää vähemmällä
Valon kokemiseen vaikuttaa sen spektri.
– Salaatti pystyy kasvamaan pelkän punaisen ja sinisen valon turvin, Lehtovaara huomauttaa.
Vielä ei tiedetä, päteekö sama ihmiseen. Sen sijaan tiedetään, että ihmissilmälle ystävällisempi valkoinen valo saadaan aikaiseksi kolmella eri värillä.
– Loistelampussakin on vain piikkejä spektrissä. Niillä saadaan aikaan valkoisen valon vaikutelma. Ihmissilmää hämätään.
Valontarve vaihtelee
Tutkija huomauttaa, että valon tarve vaihtelee.
– Eri ihmiset tarvitsevat valoa eri lailla.
Toimistotyölle on annettu EU-tasoiset valaistussuositukset. Lukuetäisyydellä valaistusvoimakkuuden pitää olla 500 luksia.
– Silmän rasittumista ajatellen luksiarvo voisi olla paljon suurempi. Tarpeeseen vaikuttaa, käyttääkö silmälaseja, kuinka kauan lukee tai tuijottaa tietokoneen ruutua, Lehtovaara sanoo.
Valaistusvoimakkuus vähenee mitä kauemmas valaisimesta mennään. Kaikki tietävät, että lukulamppu ei valaise kummoisesti viiden metrin päähän.
Kotona valaistus on yleensä huomattavasti heikompaa kuin työpaikalla. Tutkijan mukaan kodin valaistuksessa paras olisi heikohko yleisvalaistus ja hyvä kohdevalaistus.
– Kukaan ei voi sanoa, paljonko valoa joku tarvitsee. Toisaalta valaistuksesta on turha tinkiä. Kunnon valaistus on halpa keino lisätä viihtyvyyttä, Lehtovaara huomauttaa.
lehti 