Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä työssään eikä työelämä niiden mukaan ole vuosien saatossa oleellisesti huonontunut. Tuomo Alasoini sanookin Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tiistaina julkistamassa raportissa, että itse työelämä ei ole huonontunut vaan mielikuvat työelämästä.
Alasoinin mielestä ongelma on paremminkin se, että työelämä ei ole muuttunut riittävästi työntekijöiden koulutustason, vaatimusten ja myös teknologian tuomien mahdollisuuksien kehittyessä. Kasvaneelle osaamiselle ei ole tarjottu riittävästi tilaa.
Työelämään vetovoimaa
Alasoini koettaa kumota lukuisia myyttejä edessä olevista ongelmista. Väestön vanheneminen ei johda maailmanloppuun, jos entistä terveemmällä väestöllä on motivaatiota tehdä töitä entistä pidempään.
Yksittäisen yrityksen näkökulmasta työurien pidentämisessä ainoastaan työelämän suurempi vetovoimaisuus voi turvata myös tarvittavan aloitteellisuuden ja sitoutuneisuuden. Siihen ei päästä rahahoukuttein tai ikärajoja nostamalla.
Työn vetovoimaisuus on tärkeä myös nuoremmille työntekijöille. Kymmenen vuoden päästä työelämässä ratkaisevassa asemassa ovat nyt alta kolmikymppiset, joiden työelämäarvostuksissa tärkeimpiä asioita ovat mielenkiintoiset työtehtävät, mukavat työtoverit ja hyvät esimiehet.
Osaamista osattava hyödyntää
Vaikka hyvinvointiyhteiskunta tarvitseekin riittävää tuottavuuskasvua, Alasoinin mielestä olisi ”melkoista yhteiskuntapoliittista rulettia” luottaa siihen, että talouskasvu voidaan jatkossa turvata yksin tuottavuuden kasvun kautta. Se ei onnistu ilman, että työelämää uudistetaan.
Suomessa on puhuttu paljon korkeasta osaamistasosta, mutta sen pitää muuttua myös korkeaksi tuottavuudeksi. Osaaminen ei ole vain ihmisten ominaisuus. Se koskee myös tapaa, jolla yrityksissä hyödynnetään ihmisten osaamista ja annetaan mahdollisuuksia osaamisen kasvulle ja kehittymiselle.
Hyvinvointiyhteiskunnan hyväksyttävyys puolestaan vaatii tuottavuuskasvun ohella myös sitä, että mahdollisimman moni osallistuu työelämään.
Sitoutuminen vaatii vastakaikua
Alasoini piirtää visiota paremmasta työelämästä, jossa tarvitaan uudenlaista osaamista, johtamista, työntekijöiden osallistumista ja yksilöllisyyttä. Etenkin lähiesimiesten rooliin ja työnkuvaan tarvitaan muutosta.
Suomalaisen luottamusyhteiskunnan perustaa on myös uudistettava. Tuottavuuden ja tuloksellisuuden vaatima työntekijöiden sitoutuminen edellyttää vastakaikua myös yrityksiltä. Se ei voi enää olla lupaus ”elinikäisestä” työpaikasta vaan paremminkin lupaus työllistyvyyden ylläpitämisestä ja parantamisesta sekä mahdollisuudesta sovittaa työ paremmin yhteen muun elämän kanssa.
Johtamisajattelun kehittäminen on Alasoinin mielestä avainasemassa, mutta onnistuminen vaatii eri osapuolten yhteispeliä. Hän rakentaisi laaja-alaisen kansallisen ohjelman johtamisajattelun kehittymisen, henkilöstöä osallistavan innovaatio-osaamisen ja tätä kautta syntyvän työn tuottavuuden kehittämisen tueksi.
uutiskirje 
