Valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot jättivät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvityksen mukaan viime vuonna keräämättä noin 17 600 miljoonan euron verot ja veroluonteiset maksut erilaisten verohelpotusten vuoksi. Summa ei ole pieni, sillä se on vajaa neljäsosa kerätyistä veroista.
VATT löysi verolainsäädäntöä peratessaan kaikkiaan 201 erilaista normaaliverotuksesta poikkeavaa verotukea. Vain 106 verotuesta VATT pystyi laskemaan sen, miten paljon tukea kertyi. Eivätkä kaikki luvut ole tarkkoja, sillä tukien laskeminen on usein vaikeaa.
Se on helppo laskea, että kun taksiautoilijat saavat korkeintaan 9600 euron huojennuksen autoverosta, niin noin 2800 auton osalta verotukea kertyi viime vuonna yhteensä 27 miljoonaa euroa. Sen sijaan se, että pörssiosakkeiden kauppojen vapauttaminen varainsiirtoverosta tuottaa 2000 miljoonan euron kuopan verotuottoihin, on pelkkä arvio suuruusluokasta.
Verotukiarvioissa ei pystytä ottamaan huomioon myöskään käyttäytymismuutoksia eli sitä, miten paljon esimerkiksi pörssiosakekauppoja jäisi tekemättä, jos niitäkin koskisi 1,6 prosentin varainsiirtovero.
Omistusasumiseen rutkasti tukea
Verotukia ja niiden suuruuksia on alettu kirjata esiin myös valtion talousarvioihin. Ensi vuoden talousarvioesityksen mukaan ansio- ja pääomatuloverotuksessa on verotukia, joiden yhteissumma viime vuoden luvuilla oli vajaat 12 000 miljoonaa euroa. Puolet summasta oli pois valtion verotuotoista.
Iso osa tästä summasta meni omistusasumisen tukemiseen. Oman asunnon myyntivoitoista jätettiin perimättä 900 miljoonan euron verot. Asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuus vei vajaat 800 miljoonaa euroa. Laskennallinen asuntotulo on omistusasumisen ja vastaavanlaisen vuokra-asumisen kustannuserosta saatavaa hyötyä. Sen verottamatta jättäminen teki verotuloihin 1,9 miljardin euron aukon.
Asumistuen verottamatta jättämisestä kertyvä 265 miljoonan euron verotuki puolestaan meni valtaosin vuokra-asujille.
Isoja eriä ovat myös valtion tuloveron työtulovähennys ja kuntien tuloveron ansiotulovähennys. Valtion talousarvioesityksessä ne arvioitiin yhteensä 2600 miljoonaksi euroksi. Verotukia ne ovat sen vuoksi, että vähennykset voi tehdä vain työtuloista eikä kaikista tuloista.
Elinkeinotuet hämärän peitossa
Arvonlisäverotukseen ja valmisteveroihin sisältyvät verohuojennukset VATT:n tutkijat saivat laskettua suurin piirtein kaikki. Esimerkiksi arvonlisäveroja jäi perimättä normaalia verokantaa alempien veroprosenttien ja verovapauksien kautta 1950 miljoonaa euroa.
Sen sijaan kiinteistöverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen samoin kuin sosiaaliturvamaksuihin sisältyvät verotuet jäivät vielä toistaiseksi lähes kaikki selvittämättä. Isoja aukkoja jäi myös varainsiirto- ja elinkeinoverotukseen.
Verohelpotusten kautta annettavia tukia on haluttu näkyviin, jotta suoraan maksettujen tukien lisäksi näkyvillä olisi myös tämäntapainen ”piilotuki”. Verotuilla on myös kierretty valtion ahtaiden budjettiraamien rajoja, sillä ne eivät talousarviokehyksissä näy.
uutiskirje 
