Hallitus linjasi niukat eväät köyhyyden vähentämiseen hyväksyessään torstaina alustavan ohjelman, miten Suomi saavuttaa omalta osaltaan EU:n asettaman tavoitteen saada 20 miljoonaa ihmistä vuoteen 2020 mennessä pois köyhyyden ja aineellisen puutteen piiristä. Tavoite on yksi neljästä konkreettisesta tavoitteesta, jotka sisältyvät unionin Eurooppa 2020 -strategiaan.
EU:n käyttämällä tavalla laskettuna Suomessa on 900 000 ihmistä köyhyyden ja aineellisen puutteen piirissä ja Suomessa vähennystavoite olisi 150 000 ihmistä.
Hallitus linjasi tavoitteeksi saada 100 000 ihmistä pois köyhyyden ja aineellisen puutteen piiristä ja parantaa kotitalouden työmarkkina-asemaa noin 50 000 henkilön osalta.
Heikossa työmarkkina-asemassa lasketaan olevan sellaisten kotitalouksien, joissa aikuiset ovat töissä vähemmän kuin viidesosan vuodesta. Pitkäaikaistyöttömien kotitalouksissa elää Suomessa noin 330 000 ihmistä.
Työllisyyden parantaminen tärkein keino
Työllisyysasteen nostaminen on hallituksen tärkein keino köyhyydenkin vähentämiseksi. Muutkin keinot – osaamisen tason nostaminen, työkyvyn edistäminen ja työllistymisen edellytysten kohentaminen – liittyvät siihen. Julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on hallituksen mielestä myös suuri merkitys pienituloisille kotitalouksille, koska ne osaltaan parantavat edellytyksiä osallistua työelämään.
Mitään uusia keinoja tilanteen parantamiseksi hallitus ei ohjelmaan kehittänyt vaan luettelee jo aikaisemmin päätettyjä asioita kuten takuueläke ja perusturvan sitominen indeksiin.
Työllisyysasteen nostaminen on yksi EU-strategian neljästä tavoitteesta. Se on päätetty jo aikaisemmin koettaa nostaa 78 prosenttiin 20–64 -vuotiaiden joukossa. Näin korkea se oli viimeksi ennen 1990-luvun lamaa, jolloin talous oli ylikuumentunut. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi työttömyysasteen putoamista viiteen prosenttiin.
Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytetyissä rahoissa on tavoitteena säilyttää niiden taso neljässä prosentissa kansantuotteesta. EU:n tavoite on kolme prosenttia.
Koulutustason kohottamisessa ja koulupudokkaiden määrän vähentämisessäkin pysytään vanhoissa tavoitteissa, samoin ilmastopäästöjen vähentämisessä. Koulupudokkaiden määrää alennetaan ohjaamalla kaikki peruskoulun päättäneet toisen asteen opintoihin vahtien samalla, että he suorittavat opintonsa loppuun.
Pitkäaikaistyöttömistä tällä hetkellä yli 40 prosenttia on pelkän peruskoulutuksen varassa.





