Asikkalalainen koululainen Tuomas Meriläinen,12, valokuvasi torstaina kotipihallaan oudon näköisen tikan, jonka asiantuntijat pystyivät kuvasta määrittämään tammitikaksi. Lajia ei ole aikaisemmin havaittu Suomessa, vaikka joissakin vanhemmissa lintukirjoissa onkin sittemmin hylätty havainto1940-luvulta.
Tikka oli käynyt lintulaudalla jo toissa lauantaina, mutta silloin ruokavieraan henkilöllisyys ei vielä selvinnyt. Kun lintu palasi ruokinnalle, Tuomas Meriläinen ehti äitinsä kameralla ottaa linnusta muutaman kuvan. Hän on harrastanut pienestä pitäen lintuja ja tuntee tavalliset tikkalajit, mutta kuvattu lintu ei ollut tuttu.
Tammitikka on vähän pienempi kuin käpytikka, jota se selkäpuolelta muistuttaa. Sen päälaki on kokonaan räikeän punainen ja pään sivut ovat kuviottomammat ja nokka hennompi. Alapuolen kuviointi on samantyyppinen kuin valkoselkätikalla:alaperä on hailakan ruusunpunainen ja rinta heikosti viiruinen.
Etelä-Virossa pesivä kanta
Tammitikka pesii Keski-Euroopan ja lounaisimman Aasian vanhoissa jalopuumetsissä. Pohjoismaista tammitikka on hävinnyt, Tanskasta jo vuonna 1959 ja Etelä-Ruotsista vuonna 1982. Baltian kanta on sen sijaan vahvistunut. Etelä-Virossa, jossa laji pesii meitä lähinnä, on nykyään pieni pesivä kanta.
BirdLife Suomen rariteettikomitea on hyväksynyt tänä vuonna Suomelle uutena lajina toukokuussa Mynämäeltä Virolahdelle matkanneen munkkikorppikotkan.
Käsittelemättä ovat vielä havainnot amerikantaivaanvuohesta Laukaassa, nokitaskusta Kristiinankaupungissa ja tundrakuikasta Järvenpäässä. Mikäli nämä havainnot ja tuore havainto tammitikasta hyväksytään, maassamme on havaittu tänä vuonna viisi uutta lajia ja luonnonvaraisten lajien yhteismäärä nousee 465:een.
uutiskirje 
