Vastuuta palveluista halutaan siirtää leveämmille hartioille
Nykyisin terveydenhuoltoa rahoittavat valtio, kunnat, sairausvakuutus, työnantajat ja palvelujen käyttäjät vaihtelevankokoisin osuuksin. Rahan tulo monesta lähteestä ei sinällään ole ongelma. Ongelma se on vasta, kun myös palvelujen järjestäminen on monen tahon hoidossa. Palveluja tuotetaan kunnissa, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla.
Sotkua on koetettu ratkoa kohta kaksikymmentä vuotta ja keinoiksi on kehitetty monia malleja.
Hallituksen piti esittää ratkaisuja, kun se valmisteli terveydenhuoltolain uudistusta. Keskusta ja kokoomus ajautuivat asiassa kuitenkin niin suuriin riitoihin, että eduskunta sai käsiteltäväkseen vain torson esityksen, jossa puututaan palveluihin, mutta ei siihen, miten ne rahoitetaan tai järjestetään.
Paikkaus ei enää auta
Riidan jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta asiantuntijaraportin tilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista.
Monesta lähteestä tulevassa rahoituksessa arvioitiin olevan paljon hyviäkin puolia, mutta ongelmat nähtiin kuitenkin suuremmiksi. Se on heikentänyt julkisen terveydenhuollon saatavuutta, tuottanut henkilöstöongelmia julkisella puolella ja lisännyt tuhlausta yksityisen sektorin tutkimusten teettämisessä. Eriarvoisuus terveydenhuollossa on kasvanut, kun 1,7 miljoonaa ihmisistä on maksuttoman työterveyshuollon piirissä. Alueelliset erot palvelujen saannissa ovat suuret.
Raportin mukaan asiasta ei enää selvitä pienillä paikkauksilla vaan tarvitaan perusremontti. Rahoituksen ohella on katsottava se, kuka vastaa palvelujen järjestämisestä. Perusvaihtoehtoja on kolme: kunta, alueellinen toimija tai valtakunnallinen toimija.
Rahat isoille alueille
Työryhmä esittää, että maahan perustettaisiin 12 – 15 kuntien muodostamaa alueellista organisaatiota, joille annettaisiin kuntien saamat valtionavut terveydenhuoltoon, nyt Kelan hoitaman sairausvakuutuksen kautta yksityiseen terveydenhuoltoon ja vapaaehtoiseen työterveyshuoltoon menevät rahat ja myös Kelan lääkekorvausrahat. Rahaa kerättäisiin entiseen tapaan myös työntekijöiltä ja työnantajilta.
Kasvanutta pottia käytettäisiin julkisen terveydenhuollon kohentamiseen ja myös lakisääteisen työterveyshuollon kehittämiseen.
Alueet vastaisivat terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä ja myös asukkaidensa hoitamisesta aiheutuvista lääkemenoista. Palvelujen tuottajina olisivat edelleen sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijat.
Kunkin alueen pitäisi kattaa vähintään 200 000 ihmistä.
Rahoitus- ja toimintamallia voitaisiin lähteä kokeilemaan parilla alueella.
Kuva: Wilma Hurskainen
lehti 