Pienillä työpaikoilla työskentelevien on vaikea irrottautua päivittäisistä työvelvoitteista. Esimerkiksi sairauspoissaolot ja työkyvyn vähäinenkin menetys ovat näillä työpaikoilla vaikea ongelma.
Suomen työvoimasta 60 prosenttia työskentelee alle kymmenen hengen työpaikoilla. Kuntoutussäätiön kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen mukaan vaikea irrottautuminen asettaa erityisvaatimuksia sekä osaamisen ylläpitämiselle että varhaiskuntoutukseen ja muuhun työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistumiseen.
Pienillä työpaikoilla sairaanakin töissä
Sairauspoissaoloja on pientyöpaikoilla vähemmän kuin muualla, mutta työkyvyttömyysseläkkeelle jäädään aikaisemmin kuin suuremmilla työpaikoilla.
Pientyöpaikoilla ollaan usein sairaanakin töissä, koska ei haluta rasittaa lähimpiä työkavereita. Puuttuva työpanos vaatii työjärjestelyjä ja työyhteisön joustavaa suhtautumista tilanteeseen.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että työkykyongelmiin ja kuntoutustarpeeseen ei reagoida riittävän aikaisin. Tämä johtaa eläkkeelle hakeutumiseen ennenaikaisesti.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään pienissä yrityksissä keskimäärin 50-vuotiaana ja isoissa noin 52-vuotiaana.
Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että pienemmissä yrityksissä on vähemmän vaihtoehtoisia työkokonaisuuksia, joihin työkyvyn heikennyttyä voisi sijoittua.
Työkyky on monen asian summa
Kuntotussäätiö on aloittanut Pientyöpaikoilla uudistuminen -hankkeen, jossa pyritään etsimään ratkaisuja pienten yritysten työterveysongelmiin.
Hankkeessa on yritetty kehittää toimintamallia työkyvyn tukemisen toteuttamiseksi työpaikalla ja pientyöpaikoille suunniteltua varhaiskuntoutusmallia. Terveyspainotteisen työkyvyn määrittelyn rinnalla puhutaan malleista, joissa työkyky määräytyy monen tekijän vaikutuksesta.
Työkyvyssä on ensisijaisesti kysymys työn vaatimusten ja ihmisen voimavarojen yhteensovittamisesta. Työterveyslaitoksen professorin Juhani Ilmarisen mukaan voimavarat muodostuvat terveydestä, toimintakyvystä, koulutuksesta ja osaamisesta sekä arvoista ja asenteista.
Jäljellä olevaa työkykyä tuettava
Kuntoutussäätiön hankkeessa arvioidaan, että kuntoutuksessa ja työkyvyn edistämisessä on kysymys toimista, jotka kohdistuvat sekä työelämään, työn tekemiseen että työntekijään.
Säätiön mukaan työterveyshuollon uusi haaste on voimavara -ajattelun tuominen kuormituksen tarkastelun rinnalle. Työkyvyn tukemisessa pitää painotuksen olla jäljellä olevassa työkyvyssä ja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä.
Työkyvyn tuen mallin myötä työpaikoille pitäisi hyväksyä toimintatapa, jonka mukaan esimiehen on otettava puheeksi, jos työntekijän työssä selviytymisessä alkaa olla ongelmia sairauden tai muun syyn takia.
Muutos edellyttää pientyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyön tiivistämistä ja työnjaosta sopimista sekä etenkin työterveyshuollon laaja-alaisempaa työotetta.
Pikkufirmoissa vähän työterveyshuoltoa
Hankkeen tavoitteena on edistää työkykyä, kehittää välineitä työkyky- ja osaamisongelmiin, rakentaa yhteistyökäytäntöjä pientyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen kesken sekä kehittää pientyöpaikkojen erityistarpeet huomioon ottavia varhaiskuntoutuksia.
Oman ongelmansa tähän tuo kuitenkin se, että työterveyshuolto on järjestetty selvästi harvemmin pienissä, alle kymmenen työntekijän yrityksissä, kuin suuremmissa, kertoo Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimus. Alle kymmenen hengen organisaatioissa työterveyshuolto kattaa vain 63 prosenttia palkansaajista.
Kuntoutussäätiö muistuttaa kuitenkin, että työkyvyn hallinta ja sairauspoissaolojen seuranta ovat osa lakisääteistä työterveyshuoltotoimintaa, joka koskee kaikkia työpaikkoja.
Kaikkien työssä olevien palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on lisääntynyt vuodesta 1997, jolloin osuus oli 86 prosenttia. Viime vuonna prosenttiosuus oli 93.
lehti 