Yhteiset vai ostetut? -teokseen on koottu toimenpide-ehdotuksia, joilla kirjan työstämiseen osallistuneet asiantuntijat katsovat voitavan tarjota eväitä sosiaalipalvelujen kehittämiselle nykyistä vaikuttavammiksi.
Hyvinvointiyhteiskunnan tunnuspiirteisiin katsotaan uuden vision tarvetta sosiaalipolitiikkaan korostavassa teoksessa kuuluvan pyrkimys mahdollisimman kattavaan yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja todelliseen valinnanvapauteen. Sosiaalipalvelut ovat kuitenkin esimerkki aivan päinvastaiseen johtavasta kehityksestä. Kaupallistumisen seurauksena kasvaa eriarvoisuus.
Yhteisin varoin tuotetut yhteiset palvelut tuottavat kirjoittajien mukaan huomattavasti paremmat mahdollisuudet edetä kohti tasa-arvoisuutta, kuin järjestelmä, jossa yksilö heitetään markkinoille näennäisen vapaana etsimään tarvitsemansa palvelut.
Teoksen toimenpide-ehdotukset kattavat elämän koko kirjon ja niissä korostetaan tarvetta rakentaa valmiuksia ratkaista muuttuvia haasteita. Lähtökohtana tässä työssä tulee kirjoittajien mielestä olla sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämisen sovittaminen ihmisen elämään eikä ihmisen elämää järjestelmiin.
Oikeudenmukaisuutta toteutetaan hyvinvointiyhteiskunnassa universalismin periaatteella. Universalismi tarkoittaa sitä, että palvelut ovat yhteisiä ja että kaikki kansalaiset ovat hyvinvointipalvelujen käyttäjiä. Teoksen tekijät vannovat universalismin nimeen ja haastavat vallitsevan yksityistämisen ja kilpailuttamisen hegemonian.
Yleiset palvelut eivät kuitenkaan riitä kaikkein haavoittuvimpien ryhmien auttamiseen ja hyvinvointierojen tasoittamiseen. Siksi tarvitaan niitä täydentäviä, yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä.
Sosiaaliturvan palvelujen ensisijainen tarkoitus on yksilön toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen, tasa-arvo, yhteiskunnan palvelujen kustannusten kurissa pitäminen sekä tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen yhteisissä palveluissa.
uutiskirje 
