Elinkeinoelämän keskusliitossa voidaan olla tyytyväisiä syksyn sopimuskierrokseen. Vaikka pientä hajontaa on ollut, työnantajakeskusjärjestön asettama yhden prosentin ns. palkka-ankkuri on pitänyt hyvin.
EK:n laskelmien mukaan syksyn yleiskorotusten keskiarvo on tasan yksi prosentti. Kaikkiin sopimuksiin sisältyvien yrityspottien keskiarvo on 0,6 prosenttia.
Luvut vastaavat hyvin teknologiateollisuuden sopimuksia, jotka toimivat palkka-ankkurin mittapuina.
– Syksyn kierros istuu varsin hyvin syvän laman jälkeiseen taloudelliseen tilanteeseen. Liitot ovat harjoittaneet vastuullista palkkapolitiikkaa, arvioi EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.
Syksyn työmarkkinakierroksella on tehty sopimukset 407 000 palkansaajalle, kaikki EK:n sopimusaloilla. Pääosin neuvottelussa ovat olleet kolmivuotisten sopimusten toisen vuoden palkankorotukset.
Lopullisia arvosanoja on kuitenkin varhaista jaella. Sopimuskierros ei ole vielä puolessavälissä edes yksityisellä puolella, Inkeroinen muistuttaa. Myös kuntien ja valtion suuret sopimukset tulevat neuvotteluun vasta vuodenvaihteen jälkeen.
Teknologiateollisuus kärjessä
Syksyn sopimuskierros käynnistyi jo tavaksi tullein menoin, kun sopimuskärkeen astuivat Teknologiateollisuus ja Metallityöväen liitto. Kesälomiin keskeytynyttä neuvotteluvääntöä jatkettiin ja tulosta syntyi ripeästi elokuun puolivälin tietämillä.
Myös Akavan ylemmät toimihenkilöt tekivät samaan syssyyn teknologiateollisuuden sopimuksensa.
Teknologiateollisuuden sopimuksen synnyttyä työnantajakeskusjärjestö EK kiirehti heti seuraavana päivänä julistamaan teknologiateollisuuden yhden prosentin yleiskorotuksen katoksi, jota ei sovi ylittää.
Lisäksi teknologiateollisuuden sopimukseen liittyi puolen prosenttiyksikön paikallinen erä. Ennakkotietojen mukaan ylivoimaisessa valtaosassa yrityksiä paikallinen erä jaettiin tasan yleiskorotuksen malliin.
Ankkurista riesaakin
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää kohtuuttomana, että ala- ja yrityskohtaista hajontaa maksukyvyn mukaan korostava EK asettaa palkankorotuskattoja liittojen neuvotteluihin.
– EK:n palkka-ankkurista on ollut myös haittaa syksyn neuvottelukierroksella, Lyly sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi kemianteollisuuden neuvottelut ovat viivästyneet osaltaan juuri palkka-ankkurin vuoksi, josta työnantajat haluavat pitää kynsin ja hampain kiinni.
– Lisäksi sopimuksia on syntynyt kriisien kautta, Lyly huomauttaa.
Lakkouhkia on ollut yhdeksällä sopimusalalla ja toteutuneita lakkoja viidellä.
Puu- ja erityisalojen liiton lakko mekaanisessa metsäteollisuudessa kesti seitsemän vuorokautta. Lentoemäntien ja stuerttien lakko otti 10 vuorokautta ja Ylempien toimihenkilöiden työtaistelu paperiteollisuudessa myös 10 vuorokautta.
Inkeroinen muistuttaa, että yli 400 000 palkansaajan sopimukset ovat pääosin syntyneet ilman työtaisteluja tai niiden uhkia.
Finnairin kärjistynyt tilanne tukee Inkeroisen mukaan käsitystä, että sopimus- ja työrauhajärjestelmän kehittämistyötä pitää jatkaa.
PAM neuvotteli siivoojilla tasokorotuksen
Syksyn parhaaseen sopimukseen ylsi eittämättä Palvelualojen ammattiliitto PAM, joka sopi merkittävästä tasokorotuksesta siivoojien ja huoltomiesten vähimmäispalkkoihin. Uuden palkkausjärjestelmän perusteella palkat nousevat 20 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana.
Palkankorotusten taustalla on kiinteistöpalvelualojen profiilinkorotus. Alalle halutaan motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä ja heidän halutaan myös pysyvän alalla.
Kunta-ala tammikuussa
Talven mittaan neuvoteltavaksi tulee suuria sopimusaloja. Kunta-alan pääsopijajärjestöt tapasivat viime perjantaina ja hahmottelivat palkkaneuvottelujen aikataulua. Neuvottelut käynnistetään loppiaisen jälkeisellä viikolla ja sopimukseen pyritään tammikuun aikana.
Teollisuudessa palkoista neuvottelevat rakennusalat, kemianteollisuus ja paperiteollisuus. Sopimusvuoroon tulevat myös suuret palvelualat – kauppa ja matkailu sekä ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut. Myös ulkomaanalusten palkoista neuvotellaan talvella.
lehti 