Osalle lakkautustuomion saaneen Myllypuron palvelutalon 92 asukkaasta löytyy paikka kaupungin muista palvelupisteistä, mutta osa sijoitettavista tulee pidentämään jo ennestään pitkiä jonoja. Tiedossa on kaiken lisäksi se, että ympärivuorokautiseen hoitoon palvelutaloihin jonottavat ovat yhä huonokuntoisempia.
Palvelutalon lakkauttamista perustellaan muun muassa sillä, että vuonna 1964 rakennetun talon peruskorjaus olisi epätarkoituksenmukaista tämän päivän vanhusten hoivan ja hoidon tarpeisiin. Taloon ei myöskään katsota voitavan rakentaa järkevän kokoisia muistisairaille tarkoitettuja ryhmäkoteja, mikä on painopisteenä kaupungin vanhusten palvelujen asumispalvelujen strategiassa.
Myllypuron palvelutalon lakkauttaminen liittyy kaupungin virkamiesjohdon ajamaan palveluverkon uudistamiseen ja se on kertaalleen torjuttu sosiaalilautakunnassa.
Vain vasemmisto vastaan
Nyt lautakunta päätyi uuden valmistelun jälkeen talon toiminnan lakkauttamiseen. Lakkautuksen ajankohta on 1.6.2011. Päätöstä vastustivat molempien vasemmistopuolueiden lautakuntajäsenet. Viraston esitys meni läpi kokoomuksen, vihreiden, Rkp:n ja perussuomalaisten äänin.
Vanhusten palvelujen vastuualueen henkilöstötoimikunta on käsitellyt palvelutalon lakkauttamisen vaikutuksia henkilöstön kannalta.
Palvelutalossa työskentelee tällä hetkellä lähes 40 työntekijää ja heidän työllistymisestään vanhusten palvelujen yksiköihin on luvattu huolehtia. Uudet työpisteet eivät kuitenkaan ole vielä tiedossa, mikä on aiheuttanut henkilöstössä hämmennystä ja hakeutumista muualle.
Sosiaalilautakunnassa Vasemmistoliittoa edustava Jouko Kajanoja pitää jonotilanteen heikkenemisen lisäksi Myllypuron palvelutalon lakkauttamisen valmistelussa valitettavana sitä, että siitä ei ole informoitu asukkaita eikä heidän omaisiaan.
Asukkaille tieto vasta
kun päätös jo tehty
Viraston esityksessä todetaan, että talon toiminnan muutoksesta järjestetään tiedotustilaisuuksia asukkaille ja omaisille välittömästi päätöksen varmistuttua.
Kajanojan mielestä heidän kanssaan olisi pitänyt keskustella ensin ja tehdä lopullinen sitova päätös lakkauttamisesta vasta näiden keskustelujen jälkeen.
Tällainen menettely olisi osoitus ihmisen kunnioittamisesta. Se vastaisi sellaista käsitystä kunnallisesta hallinnosta, jossa asianomaisia kuullaan ennen ratkaisuja eivätkä ratkaisut tule ylhäältä putoavina pakkoina, sanoo Kajanoja.