Subsea Åland Ab:n hydrokopteri huristaa jo täyttä päätä Hiittisten saariston itäistä liikennettä Kemiönsaaren kunnassa. Pienehkö M/S Karoliina on korvattu järeämmällä M/S Satavalla Houtskarin ja Iniön sisäisessä liikenteessä Länsi-Turunmaan kaupungissa.
Palvelutasovastaava Sirpa Vanhala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta pitää vain ajan kysymyksenä, että Iniön toista sisäistä reittiä ajava M/S Jurmo II korvataan hydrokopterilla. Satava ja Jurmo II ovat sisaraluksia.
– Utön reitillä ei ole vielä ongelmia, mutta sain kuulla, että Nauvon Stenskärin lähistöllä on jäätä muodostumassa. Tämä voi vaikuttaa etenkin toisen, Nauvon eteläpuolisen reitin liikennöitävyyteen.
Saaristomerellä ympäri vuoden liikennöivistä 12 yhteysaluksesta käytännössä kaikki olivat viime talvena pois liikenteestä. Vain Utöseen ajava M/S Eivor pystyi juuri ja juuri hoitamaan tehtävänsä.
Viime talvi oli kaikin puolin katastrofaalinen saaristossa asuville. Jään pinnalle muodostuneen lumen ja loskan vuoksi liikkuminen oli mahdotonta jopa moottorikelkoilla ja mönkijöillä. Ainoa mahdollinen menopeli oli hydrokopteri tai ilmatyynyalus.
Korvaavien hydrokoptereiden hankkiminen liikenteeseen tökki ELY-keskuksessa pahasti lähinnä siksi, että lomien vuoksi liikennetehtäviä hoitamassa oli vain yksi henkilö, Vanhala.
Vanhala kertoo, että lehdistössä arvosteltiin kirpeästikin tapahtunutta. Tämä koitui myös onneksi, sillä kirjoitusten ansiosta hydrokopterin omistajilta tuli ELY-keskukseen runsaasti yhteydenottoja.
– Meille tuli yllätyksenä, että hydrokoptereita on niin paljon, Vanhala sanoo.
Keskuksella on nyt luettelo omistajista, jotka voidaan kutsua liikenteeseen tarpeen tullen.
– Toivon, että jatkossa jää tulee niin kantavaksi, että saaristolaiset pääsevät liikkumaan omin nokkinensa, eivätkä jäisi mottiin.
– Vuonna 2003 oli kova jäätalvi, ja ihmiset pääsivät liikkumaan autoilla, Vanhala kertoo.
Manner-Suomesta saattoi ajaa Ahvenanmaalle saakka.
Jääteitä vasta tammikuussa
ELY-keskuksen arvion mukaan virallisia jääteitä saadaan odottaa ainakin tammikuun puoliväliin asti. Tien avaaminen edellyttää vähintään 35 senttimetrin vahvuista teräsjäätä. Virallisia jääteitä voidaan perustaa kolmelle osuudelle. Kaksi niistä on Länsi-Turunmaan Nauvossa. Kolmas kulkee Rymättylän Röölästä Houtskariin. Lisäksi on perustettu lukuisia epävirallisia teitä.
Saaristolaisten liikkumista helpottamaan Liikennevirasto on jo sulkenut neljä pienväylää. Jokunen väylän pätkä lisää voi olla piankin vuorossa.
Sulkeminen ei tarkoita sitä, että jäälle voi saman tien mennä, vaan nyt odotetaan jäiden vahvistumista.
Aikaisesta talven tulosta kertoo se, että viime talvena väylien sulkemiseen ryhdyttiin tammikuun 8. päivänä.
Jäätä jo Ahvenanmaalle asti
Manner-Suomen ja Ahvenmaan välillä on jo osittain ohutta jäätä aina Ahvenanmaan pääsaarelle asti. Maakunnan ja Suomen puolen erottava Kihdin selkä on pohjoisosaltaan jo saanut jo jääpeitteen.
Pohjoisesta Uudenkaupungin edustalta Selkämeren eteläpäästä ulottuu jäävyöhyke luoteeseen aina Maarianhaminaan asti.
Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun jääasiantuntija Patrick Eriksson sanoo, että Kihdin sekä siitä länteen sijaitsevan Teilin selän jäätilanne on poikkeuksellinen.
– Tällaisen jään tulon todennäköisyys on alle kymmenen prosenttia.
Saaristomerellä ollaan keskimääräisestä jään muodostumisesta 2-3 viikkoa edellä.
Saaristomerellä Nauvon ja Korppoon eteläpuolisilla alueilla vedet loiskivat kuitenkin vielä pääosin vapaina. Hajanaiset jääkentät eivät ulotu kuin joitakin kilometrejä pääsaarilta etelään.
Ericksson selittää poikkeusta Saaristomeren yleistilanteeseen sillä, että Itämeren lämpimät vedet vaikuttavat jään muodostukseen.
– Selkämeren puolella vesi on kylmempää, asiantuntija vertaa.
Jäätilannetta voi seurata jääpalvelun sivustolla . Jääkartat päivitetään joka päivä noin kello 15.45.
lehti 