Indeksitarkistukset nostavat eläkkeitä ja useita muita etuuksia ensi vuoden alusta.
Kansaneläkeindeksiin tulee 0,4 prosentin korotus. Näin ollen tammikuun alusta nousevat indeksikorotuksen verran kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisät, vammaistuet sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Työttömyysturvan täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat korotuksen jälkeen 25,74 euroa päivältä. Korotusta tulee noin 2,37 euroa kuukaudessa.
Yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee 2,33 euroa 586,46 euroon kuukaudessa. Avio- tai avoliitossa olevan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee puolestaan 2,07 euroa 520,19 euroon kuukaudessa.
Maaliskuussa lisää korotuksia
Maaliskuussa korotuksia on tulossa myös lapsilisään, lastenhoidon tukiin ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin.
Minimisairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha korotetaan 22,13 euroon päivää kohti. Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta korotetaan sadasta eurosta 100,40 euroon kuukaudessa. Lasten kotihoidontukea korotetaan vajaalla eurolla 315,54 euroon kuukaudessa.
Kansaneläkeindeksin korotus vaikuttaa myös takuueläkkeeseen. Sitä aletaan maksaa ensi vuoden maaliskuussa. Täyden takuueläkkeen määrä on 687,74 euroa kuukaudessa.
Työttömyysvakuutusmaksut nousevat
Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu nousee 0,4 prosenttiyksikköä 22,4 prosenttiin. Siitä työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin seitsemäntoista prosenttia. Alle 53-vuotiailla työntekijöillä eläkemaksu on 4,7 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä kuusi prosenttia
Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksut nousevat 0,2 prosenttiyksikköä. Palkansaajan maksu on 0,6 prosenttia palkasta. Työttömyysvakuutusrahaston puskuri kasvaa siten, että enimmäismäärä vastaa jatkossa viiden prosentin työttömyysasteen menoja.
Sairasvakuutusmaksu on ensi vuonna 1,19 prosenttia kunnallisverotuksen ansiotulosta. Eläke- ja etuustuloista maksu on 1,36 prosenttia.
Indeksitarkistukset lisäävät sosiaalikustannuksia ensi vuonna noin 386 miljoonaa euroa. Kuntien osuus siitä on noin 51 miljoonaa euroa ja valtion 62 miljoonaa euroa. Pääosan kustannuksista rahoittavat eläkelaitokset.