Suomessa säännöllistä kokopäivätyötä tekevien palkansaajien vuosityöaika on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan kansainvälisesti verrattuna varsin lyhyt. Tämä siitä huolimatta, että konsulttitoimisto Deloitten komissiolle esittämän raportin mukaan Suomessa vuosittaisten työtuntien määrä on eurooppalaisittain runsas.
– Deloitten vertailussa on kyse kaikkien työssäkäyvien, myös yrittäjien, tekemien työtuntien määrästä henkilöä kohti, ei lain tai sopimusten mukaisesta työajasta. Mukana ovat siis myös osa-aikatyötä tekevät. Monessa Euroopan maassa osa-aikatyötä tehdään huomattavan runsaasti, minkä vuoksi myös keskimääräinen työtuntien määrä on varsin alhainen. Suomessa osa-aikatyön osuus on keskimääräistä pienempi, muistuttaa asiantuntija Seppo Saukkonen EK:sta.
Esimerkiksi Hollannissa työsuhteista 37 prosenttia on osa-aikaisia, kun Suomessa osa-aikaisten osuus on 12 prosenttia .
– Työtuntien määrä henkilöä kohti on hyvä kansantaloudellinen mittari kuvaamaan tehdyn työn määrää eli työpanosta koko kansantaloudessa, mutta sitä ei pidä sekoittaa säännöllisen työajan pituuteen, jota säädellään laeilla ja työehtosopimuksilla. Suomessa tehdyn työn määrää nostaa mm. se, että meillä naiset tekevät pääosin kokoaikatyötä, eivätkä osa-aikatyötä, kuten yleisesti muualla Euroopassa, Saukkonen muistuttaa.
Kun puhutaan työajan lyhyydestä tai pituudesta, tarkoitetaan hänen mukaansa yleensä kokopäiväistä työaikaa tekevien tuntimääriä, jotka perustuvat työaikalainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin.
– Deloitten raporttiin vedoten mm. STTK:sta on todettu Suomen työajan olevan pitkä. Tässä vertailussa lyhyiden työaikamaiden joukkoon pääsy edellyttää hyvin runsasta osa-aikaisten määrää. Tulisiko nyt STTK:n kommentit tulkita siten, että järjestö esittää Suomessa osa-aikatyön merkittävää lisäämistä, Saukkonen kysyy.
uutiskirje 
