Suomalaiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä.
Kahdeksan kymmenestä kokee elämänlaatunsa erittäin hyväksi aina 80 ikävuoteen saakka, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) ”Suomalaisten hyvinvointi 2010” -raportista.
Suomalaisten mielestä hyvä elämänlaatu rakentuu hyvästä terveydentilasta ja myönteisestä elämänasenteesta. Ikäryhmien välillä on kuitenkin selviä eroja. Kun nuorille tärkeintä on elämästä nauttiminen ja usko tulevaisuuteen, vanhemmat korostavat terveyttä ja hyvää toimintakykyä.
Työ suojaa elämänlaatua
Työllä on suuri merkitys työikäisten elämänlaadulle, raportissa todetaan. 25-59-vuotiaat ovat tyytyväisiä elämäänsä silloin, kun he ovat työssäkäyviä ja perheellisiä. Muita elämänlaatua suojaavia tekijöitä ovat hyvä terveys ja työkyky sekä riittävä toimeentulo.
Alle 45-vuotiailla korostuu lisäksi kyky selviytyä päivittäisistä askareista ja elämän kokeminen merkitykselliseksi.
Liikuntakyky alkaa nousta tärkeimmäksi tekijäksi myöhäisessä keski-iässä. Kuusikymmentävuotiaat kaipaavat elämältä myös riittävää tarmoa arjesta selviytymiseen. Raportin mukaan taustalla lienee huoli työkyvystä sekä fyysisen toimintakyvyn säilyttämisestä.
Mikäli tämä ryhmä halutaan pitää työelämässä pidempään, tarvitaan eläkeiän noston lisäksi joustavia työ- ja eläkejärjestelyjä, raportissa huomautetaan.
Ystävien tuki entistä tärkeämpää
Fyysiset vaivat ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen alkaa vähentää elämänlaatua 80 ikävuoden jälkeen. Terveys koetaan tärkeimmäksi, mutta mukaan tulevat myös tyytyväisyys unen laatuun. Ystävien ja perheen tuki koetaan tärkeäksi läpi elämän, mutta erityisesti vanhuksilla sosiaaliset suhteet kohentavat elämänlaatua.
THL:n raportissa esitellään ensi kertaa Suomessa väestön tasolla kansainvälisesti testatulla WHO:n elämänlaadun mittarilla saatuja tuloksia. Vaikka suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea aina myöhäiseen ikään saakka, elämänlaatu on terveyden ja toimintakyvyn tapaan riippuvainen sosiaalisesta asemasta.
Huonoin elämänlaatu on työttömillä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla, toimeentulotuella elävillä ja vähän koulutetuilla. Heikomman elämänlaadun riskiryhmään kuuluu lähes kolmannes suomalaisista. Vaarassa ovat heikosti koulutetut ja työttömät nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet.
lehti 