Vantaan kaupunginvaltuustossa Vasemmistoliittoa edustava Jussi Saramo katsoo pääkaupunkiseudun, Uudenmaan ja koko Suomen tarvitsevan kaksiportaisen hallinnon. Hänestä Kainuun kokeilu on osoittanut, ettei kyse ole vain ruuhkasuomen asiasta
– Kaksiportainen hallinto ei merkitse lisää byrokratiaa vaan lisää demokratiaa, katsoo Saramo. Kaksiportainen hallinto mahdollistaa ihmisten kiinnostumisen omista asioistaan ja todellisen osallisuuden.
Kaksiportaisen hallinnon oloissa seutukunnalle on annettava vastuu seudullisten palveluiden, kuten toisen asteen koulujen, paikallisliikenteen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Kaupunginosakunnalle kuuluu vastuu lähipalveluiden, kuten terveysasemien, puistonpenkkien ja peruskoulujen järjestämisestä.
Saramon mielestä kaupunginosavaltuustot ja -hallinnot eivät lisää byrokratiaa. Sen sijaan demokratia karsii turhaa byrokratiaa.
– Tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin lähipalvelut Suomessa tuotetaan Keravan, Vuosaaren tai Kallion kokoisissa kaupungeissa.
– Kysyä sopiikin, miksi kauniaislaisilla tai keravalaisilla on toimiva lähidemokratia, mutta isommissa Helsingin seudun osakeskuksissa, kuten Malmilla tai Myyrmäessä ei ole?
Saramo ei pidä nykyistä hallintorakennetta hyvänä miltään osin.
– Suurimmissa kunnissa, kuten Helsingissä, ei voida juuri puhua lähidemokratiasta. 35 000 asukkaan Vuosaaresta ei tullut valituksi ainuttakaan kaupunginvaltuutettua.
Kuntien yhteistyön Saramo näkee toimivan vain juhlapuheissa.
– Samaan aikaan kun meiltä Länsimäestä suljettiin terveysaseman laboratorio liian vähäisen asiakasmäärän takia, joutuvat aseman naapuritaloissa asuvat tuhannet helsinkiläiset matkaamaan kauemmas ruuhkaisille terveysasemille. Vanhukset köpöttävät umpihangessa Helsingin puolelle bussipysäkille säästääkseen bussilipussa.