Työterveyspsykologit ovat huolissaan siitä, että työterveyshuolto on muuttunut lääkäriasemilla annettavaksi sairaanhoidoksi.
Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat kasvaneet, ja työkyvyttömyyseläkkeelle sekä sairauslomalle lähdetään yhä useammin mielenterveydellisten ongelmien vuoksi.
Kuopiossa valtakunnallisilla neuvottelupäivällä kokoontuneet työterveyspsykologit ovat huolissaan siitä, että nykymenolla työterveyshuolto etääntyy asiakkaistaan. Sen vuoksi työterveyspsykologit aikovat jatkossa tiivistää yhteistyötään suomalaisen työelämän tervehdyttämisessä ja ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa.
– Työterveyshuollon pitäisi olla työyhteisössä tapahtuvaa, ennaltaehkäisevää ja varhaiskuntouttavaa, kun se on nyt sairaanhoitoa lääkäriasemilla. Työterveyshuollon toimijoiden ajankäytöstä työterveyspsykologeille lankeaa nykyisin kolme prosenttia. Sopii kysyä, miksi masennusperusteisia eläkkeitä tulee niin paljon, psykologian tohtori Pirkko-Liisa Hyttinen kiteytti.
Tutkimustieto tuli avuksi
Psykologien TietoTaito Oy:n liiketoimintajohtajana Joensuussa toimiva Hyttinen toi viime syksynä julkaistulla väitöskirjatutkimuksellaan kauan kaivattua tutkimustietoa myös kansalliseen keskusteluun työurien pidentämisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisen tarpeesta.
– Työelämää koettelevat kuormitustekijät ja ongelmat työterveyshuollossa eivät ole uusi asia, mutta aiemmin kysymykset oli helppo torjua, kun tutkimustietoa psykologien roolista ja heidän asiantuntemuksensa tarpeellisuudesta ei ollut.
Psykologiliiton työterveyspsykologien toimikunnan jäsen Eero Kankaanpää arvioi, että nyt aidosti näkyviin ja merkityksellisiin asioihin on kiinnitettävä huomiota, sillä nykyinen kehityssuunta on kestämätön kaikkien kannalta.
Enää ei odoteta
Ammattikunnalle tyypillisesti psykologit ovat Kankaanpään mukaan pitkään tyytyneet kuuntelemaan, ymmärtämään ja sopeutumaan sen sijaan, että ammattikunta olisi tiukasti lähtenyt vahtimaan työterveyshuollon ja työterveyslain velvoittamaa uhkien ennaltaehkäisyä. Kuopion neuvottelupäivillä puhalsivat uudet tuulet.
– Työterveyspsykologien on lähdettävä aktiivisesti mukaan työterveyshuollon suunnitteluun eikä vain odotettava, että pyydettäisiin. Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut Kelan korvausuudistus työterveyshuollon kustannusten korvauksista on meille selkeästi yksi mahdollisuus vaikuttaa työkyvyn hallinnan suunnitteluun psykososiaaliset näkökulmat huomioiden, Pirkko-Liisa Hyttinen muistutti.
lehti 