Kilimanjaroa metsittämässä
Sebastian Chuwa on torjunut metsäkatoa kotiseudullaan Kilimanjaro-vuoren ympäristössä innostamalla asukkaat istuttamaan yli miljoona nopeakasvuista puuta.
Varsinkin koululaiset on saatu aktiivisesti mukaan Chuwan perustaman Mali Hai -luontojärjestön työhön.
Chuwan mukaan alueen herkkä ekosysteemi kärsii pahoin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Lumen ennustetaan katoavan Afrikan korkeimman vuoren huipulta kymmenessä vuodessa.
– Minun nuoruudessani metsäpeite oli niin tiheä, etten nähnyt Kilimanjaron huippua. Hakkuut ja puuhiilen poltto likimain hävittivät metsät alle 15 vuodessa, kertoo Chuwa, joka on saanut toiminnastaan lukuisia kansainvälisiä palkintoja. (IPS)
Mpingo eli afrikanmustapuu on tyystin kadonnut Etiopiasta ja Keniasta, mutta Mosambikista ja Tansaniasta arvokasta lajia vielä löytyy.
Mpingo (Dalbergia melanoxylon) on maailman kallein kovapuulaji. Sen kuutiohinta hipoo 20 000:ta euroa. Laji ei ole uhanalaisten listalla, mutta sen tulevaisuuden turvaaminen vaatii erityishuomiota.
– Ryhdyin toimiin pienentääkseni uhkaa, Pohjois-Tansanian Moshissa asuva luonnontieteilijä Sebastian Chuwa kertoo.
Hänen perustamiaan Mali Hai (elävä luonnonvara) -kerhoja toimii nyt ympäri maata. Ne innostavat asukkaita suojelemaan ympäristöä ja istuttamaan puita.
Chuwan mukaan mpingo-puut hupenevat nopeasti, koska niiden kasvu kestää 50–70 vuotta.
Alle kolme miljoonaa puuta
Tansania on kieltänyt mpingon viennin, mutta puuta kaatuu yhä surutta varsinkin maan eteläosissa. Arvioidaan, että runkoja on pystyssä alle kolme miljoonaa.
– Aloin ottaa talteen afrikanmustapuun siemeniä ja käynnistin istutukset täällä Moshissa, Chuwa kertoo.
Suojeluhanke ja taimitarha saivat tukea yhdysvaltalaiselta pariskunnalta, jonka vaimo tekee puuveistoksia.
Pienilehtinen mpingo pärjää juurruttuaan hyvin vähällä vedellä.
– Puuta voi istuttaa maatiloille, koska se ei kilpaile ravinnosta hyötykasvien kanssa, Chuwa sanoo.
Hän sai avukseen paikallisen naisryhmän, joka on istuttanut kymmeniätuhansia taimia.
Taidetta ja politiikkaa
Soittimien ohella mpingo on raaka-aineena Tansanian perinteisissä makonde-veistoksissa. Niihin syntyy kiiltävä öljyinen pinta, jonka ansiosta hinta on parempi kuin muilla kovapuuveistoksilla, taiteilija Aloyse Mrema kertoo.
Chuwa on lahjoittanut siemeniä myös veistäjille, ja nämä ovat istuttaneet ainakin tuplasti vuosittain kaatamansa, arviolta 1 500 puun määrän.
Vuonna 1985 vaatimattomasti alkanut suojelutyö on tuonut Chuwalle lempinimen Herra Mali Hai ja vienyt hänet myös Moshin kaupunginvaltuuston jäseneksi.
Chuwa on ajanut läpi metsäkauppoja koskevan säännön. Jos joku haluaa myydä puuta mailtaan, hänen on istutettava vähintään kymmenen runkoa enemmän ja annettava tuloista kymmenys yhteisiin kehitystarpeisiin, kuten koulujen ja terveysasemien rakentamiseen.
Kilimanjaroa metsittämässä
Sebastian Chuwa on torjunut metsäkatoa kotiseudullaan Kilimanjaro-vuoren ympäristössä innostamalla asukkaat istuttamaan yli miljoona nopeakasvuista puuta.
Varsinkin koululaiset on saatu aktiivisesti mukaan Chuwan perustaman Mali Hai -luontojärjestön työhön.
Chuwan mukaan alueen herkkä ekosysteemi kärsii pahoin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Lumen ennustetaan katoavan Afrikan korkeimman vuoren huipulta kymmenessä vuodessa.
– Minun nuoruudessani metsäpeite oli niin tiheä, etten nähnyt Kilimanjaron huippua. Hakkuut ja puuhiilen poltto likimain hävittivät metsät alle 15 vuodessa, kertoo Chuwa, joka on saanut toiminnastaan lukuisia kansainvälisiä palkintoja. (IPS)
uutiskirje 
