KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion aika päättymässä

Leipäjonoista näyttää tulleen pysyvä osa suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Heikki Hurstin vaate-ja ruokajakelupiste Helsingin Kalliossa tammikuussa 2011.

Leipäjonoista näyttää tulleen pysyvä osa suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Heikki Hurstin vaate-ja ruokajakelupiste Helsingin Kalliossa tammikuussa 2011. Kuva: Lehtikuva/ Markku Ulander

Hyvinvointivaltion kehittämisen aikakausi on Suomessa päättymässä, väittävät Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan tutkijat. Viime vuosikymmenellä lähes kaikki valtion rahoittama toiminta heikentyi ja tarveharkinta korostui universalismin kustannuksella.

KAI HIRVASNORO
23.1.2011 13.15

Mikä universalismi

Universalismi sosiaalipolitiikassa tarkoittaa sitä, että kansalaisuus tai maassa-asuminen antaa oikeuden lukuisiin etuuksiin ja palveluihin. Niiden saaminen ja suuruus ei riipu saajan aiemmin maksamista suorituksista.

Oikeudet koskevat koko väestöä taloudellisista tarpeista ja tuloista riippumatta. Palvelut ovat periaatteessa yhtäläisesti saatavilla toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa hyvinvointipoliittisia ohjelmia on kohdennettu vain vähävaraisille kansalaisille.

Lapsilisä ja peruskoulu ovat tyypillisiä universaaleja oikeuksia.

Pyrkimys universalismiin on erottanut sosiaalipolitiikan köyhäinhoidosta, jossa avustuksia on maksettu tarveharkinnan jälkeen köyhille ja samalla leimattu heidät köyhiksi.

Universalismiin kuuluu myös se, että julkinen valta rahoittaa ja tuottaa ensisijaisesti sosiaalipalvelut.

Hyvinvointivaltion tuhoajat osa 1

Uutiset kertovat 1990-luvun laman laskujen langenneen maksuun. Eriarvoisuus ja suoranainen jo seuraavaan sukupolveen ulottuva köyhyys ovat nyt arkea Suomessa. Kansan Uutisten verkkolehden arkistosarja kertoo, miten hyvinvointivaltio rapautettiin ja ketkä sen tekivät.

Julkaistu Kansan Uutisissa 21.11.2000

Suomi on noussut 1990-luvun suuresta lamasta uuteen kukoistukseen. Lähes päivittäin on jokin selvitys tai tilasto kertonut yleisölle, miten Suomi on maailman kärjessä yhdessä tai toisessa asiassa, kirjoittavat sosiaalipolitiikan professori Jorma Sipilä ja sosiaalipolitiikan tutkija Anneli Anttonen Tampereen yliopistosta Vastapainon julkaisemassa kirjassa Suomalaista sosiaalipolitiikkaa.

He eivät liity menestyskuoroon.

– 1980-luvulla hyvinvointipolitiikkamme saattoi olla kansallinen ylpeydenaihe, mutta nyt se muistuttaa vanhaa puutaloa, jossa on paljon viehättävää, mutta vieraskin huomaa, ettei omistajalla ole vuosiin ollut rahaa eikä tahtoa pitää taloaan kunnossa.

Kirjoittajien mielestä voidaan hyvin kysyä, onko Suomi enää tyypillinen esimerkki pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Vai onko Suomi palaamassa asemaan, jossa se oli 1960- ja 1970-luvuilla?

– 1990-luvulla lähes kaikki valtion rahoittama toiminta on heikentynyt, ja kaventuneiden valtionosuuksien takia se on säteillyt myös kuntien ylläpitämiin palveluihin. Niinpä kaikinpuolinen tarveharkintaisuus on korostunut universalismin kustannuksella. Julkinen sektori on siirtynyt universalismista kohti marginaalisuutta.

Valtio vetäytyy
vastuustaan

Jos hyvinvointivaltioksi nimetty sosiaalipolitiikan aikakausi on todella päättymässä Suomessa, oli se vain lyhyt historiallinen häivähdys. Suomi saavutti hyvinvointivaltion pohjoismaisen tason vasta 1980-luvulla ja 1990-luvulla sitä jo kuopattiin.

Anneli Anttosen ja Jorma Sipilän mukaan hyvinvointivaltion aikakausi on päättymässä ainakin yhdessä merkityksessä: Kansallinen hyvinvointivaltio-ohjelma on jäänyt muiden projektien varjoon. Tietoyhteiskunta ja osaaminen ovat nyt avain kansalliseen menestykseen.

Hyvinvointivaltion tilalle on mm. viime presidentinvaaleissa nostettu hyvinvointiyhteiskunnan käsite. Se tarkoittaa, että vähemmän valtiota ja enemmän markkinoita ja järjestöjen varassa tehtävää vapaaehtoista sosiaalityötä.

Kirjoittajat eivät usko, että Suomi silti hetkessä muuttuu aivan toisenlaiseksi kuin mitä se on ollut parin viime vuosikymmenen ajan. Mutta:

– Silti ne liitokset, jotka tekivät hyvinvointivaltiosta kansallisen projektin, ovat alkaneet repeillä. Universalismin ihanteesta on osittain luovuttu, kuri ja kontrolli ovat lisääntyneet ja kansalaisten sosiaaliset oikeudet heikentyneet. Yhä useamman on tukeuduttava markkinoihin ja perheeseen. Julkisesta vallasta on tullut epäluotettava partneri.

Tuesta
kontrolliin

Anttosen ja Sipilän mukaan Suomi rakensi 1990-luvulle asti pohjoismaista hyvinvointivaltiota länsieurooppalaiseen keskitasoon verrattuna niukoin resurssein ja hyvin kohtuullisella veroasteella. Koulutuksessa ja kansanterveystyössä tapahtui selvää edistymistä. Pienten lasten päivähoito, lasten kotihoidon tuki, ikääntyneiden kotipalvelu ja opintotuki ovat edelleen kansainvälisesti korkeatasoisia.

Monet muut järjestelmät eivät sen sijaan enää vastaa pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle asetettuja odotuksia. Terveydenhuolto ei enää vastaa kansalaisten kohtuullisiin odotuksiin, sairausvakuutuksen kattavuus ja korvaavuus on osin jo heikko, toimeentulotuki ja työmarkkinatuki ovat enemmän kontrollia kuin tukea, psykiatrinen hoito on häpeätilassa ja vanhusten laitoshoidosta tulee jatkuvasti esiin vaikeasti hyväksyttäviä asioita, kirjoittajat listaavat.

– Siirtyminen universaalista kohti marginaalista sosiaalipolitiikkaa on merkinnyt kansalaisille heikkeneviä oikeuksia, epävarmuutta viranomaisten päätöksistä, syrjäytymiskokemuksia, korkeita hallintokuluja ja uusia tuloloukkuja.

Rapautumisesta
uusia paineita

Jos julkinen rahoitus riittää jatkossakin enää marginaaliin sosiaalipolitiikkaan, sillä voi olla käänteentekeviä seurauksia suomalaiseen järjestelmään.

Avainkysymykseksi tutkijat uskovat lähitulevaisuudessa nousevan sen, miten hyvin toimeentulevat kansalaiset järjestävät terveys- ja sosiaalipalvelunsa.

– Hyvin tai edes kohtuullisesti toimeentulevat ihmiset tuskin suostuvat jatkuvasti käymään syöttämässä äitiään vanhainkodissa ja riitelemään vaippojen vaihtotiheydestä tai lähettämään lapsiaan yliopistoihin, joilla ei ole varaa antaa opetusta. Silloin aletaan suosia yksityisiä palveluita, ja jos niistä maksetaan korkea hinta, vaaditaan verojen alentamista ja verovähennyksiä. Se merkitsisi lopullista hyvästijättöä julkisvaltavetoiselle sosiaalipolitiikalle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kirjoittajat muistuttavat, ettei perustuslaki takaa hyvinvointivaltion säilymistä. Pohjoismaista perinnettä voidaan jatkaa vain kansalaisten niin halutessa ja se edellyttää rahoituksen olennaista lisäämistä.

Mikä universalismi

Universalismi sosiaalipolitiikassa tarkoittaa sitä, että kansalaisuus tai maassa-asuminen antaa oikeuden lukuisiin etuuksiin ja palveluihin. Niiden saaminen ja suuruus ei riipu saajan aiemmin maksamista suorituksista.

Oikeudet koskevat koko väestöä taloudellisista tarpeista ja tuloista riippumatta. Palvelut ovat periaatteessa yhtäläisesti saatavilla toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa hyvinvointipoliittisia ohjelmia on kohdennettu vain vähävaraisille kansalaisille.

Lapsilisä ja peruskoulu ovat tyypillisiä universaaleja oikeuksia.

Pyrkimys universalismiin on erottanut sosiaalipolitiikan köyhäinhoidosta, jossa avustuksia on maksettu tarveharkinnan jälkeen köyhille ja samalla leimattu heidät köyhiksi.

Universalismiin kuuluu myös se, että julkinen valta rahoittaa ja tuottaa ensisijaisesti sosiaalipalvelut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Petteri Orpo vastasi Riikka Purralle esitettyihin kysymyksiin syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla.

Orpo ei päästänyt Purraa vastaamaan rasismikysymyksiin kyselytunnilla, joten hauras sopu kesti ensimmäisen tulikokeen

Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen, mutta Suomi ei tee käytännössä mitään.

Sarkkinen kysyy hallituksen Gaza-linjasta: ”Häpeällistä”

Viestinnän tehostaminen ei saanut perussuomalaisten kannatusta kasvuun.

Persut tehosti viestintäänsä rasismilla, Ylen gallupin perusteella se saattoi jopa alentaa kannatusta

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

Uusimmat

Petteri Orpo vastasi Riikka Purralle esitettyihin kysymyksiin syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla.

Orpo ei päästänyt Purraa vastaamaan rasismikysymyksiin kyselytunnilla, joten hauras sopu kesti ensimmäisen tulikokeen

Tansanian vangittu oppositiojohtaja Tundu Lissu kuvattuna vaalikampanjan aikana vuonna 2015.

Vaikeita aikoja Itä-Afrikassa – ”Vaalien tulos ei välttämättä vastaa äänestyspaikoilla annettuja ääniä”

Humanitaarinen tilanne Gazassa on katastrofaalinen, mutta Suomi ei tee käytännössä mitään.

Sarkkinen kysyy hallituksen Gaza-linjasta: ”Häpeällistä”

Viestinnän tehostaminen ei saanut perussuomalaisten kannatusta kasvuun.

Persut tehosti viestintäänsä rasismilla, Ylen gallupin perusteella se saattoi jopa alentaa kannatusta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
03

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 
04

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
05

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

04.09.2025

Saksa oli liian vahva Susijengille

03.09.2025

Hallitus romuttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja syventää itse aikaansaamaansa toimeentulokriisiä, syyttää vasemmistoliiton Kivelä

03.09.2025

Eläkeläisten kannalta pahimmalta vältyttiin – Purran listan leikkaukset jäivät uhkauksiksi

03.09.2025

Metsätkään eivät säästy Orpon hallituksen kiristyksiltä: Taloustavoitetta nostettiin

03.09.2025

”Kaikkien aikojen huijaus” – Hallitus romahduttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon

03.09.2025

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

03.09.2025

Rajua kritiikkiä budjetille rasismin varjosta: ”Perussuomalaiset yrittävät höynäyttää suomalaisia”

03.09.2025

Turkulainen Paco Diop on kuudes ehdokas vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

03.09.2025

Budjettiriihi viestii hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta, tylyttää STTK

03.09.2025

Rasismiriihen jälkeen jäädään odottamaan, kenen perussuomalaisen puheita arvioidaan ensimmäisenä

02.09.2025

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää varapuheenjohtajiksi Jokelaista ja Jussinniemeä

02.09.2025

”Hallituksesta tehty sketsi, pääministeristä narri”, vasemmistoliiton Koskela avaa perussuomalaisten toiminnan logiikkaa

02.09.2025

Sanktioista väärinkäsitys, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kopra sanoi

02.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään