Vasemmistonaiset tukee JHL:n pyrkimystä edistää samapalkkaisuutta ja tasa-arvoa sekä neuvotella kuntien ja valtion työntekijöille ostovoiman takaavat yleiskorotukset.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on tammikuussa aloittanut neuvottelut kuntien ja valtion työntekijöiden palkoista.
Suomessa miesten ja naisten välinen palkkaero johtuu isolta osalta sukupuolen mukaan jakautuneista työmarkkinoista. Julkisen sektorin palkansaajista on naisia 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia. Kuntasektorilla naisten osuus on jopa 80 prosenttia, hoiva- ja sosiaalipuolella yli 90 prosenttia.
Kunta-alan keskiansiot ovat noin 450 euroa alemmat kuin yksityisellä sektorilla. Miesten ja naisten välistä palkkaeroa voidaankin kuroa umpeen parantamalla palkkoja siellä, missä enemmistö työntekijöistä on naisia.
– Kuntien ja valtion työntekijöiden palkankorotuksia ei pidä nähdä yksinomaan kulueränä kuten viime aikojen kestävyysvajehokemassa annetaan ymmärtää, Vasemmistonaisten puhenainen Saila Ruuth muistuttaa.
– Lisäraha pienituloiseen talouteen siirtyy suoraan välttämättömiin menoihin ja on siten sijoitus kansantalouden elvyttämiseksi, toisin kuin viime vuosina toteutetut veronkevennykset hyvätuloisille, Ruuth jatkaa.
Kuntapalkkojen korottaminen ja työntekijöiden määrän lisääminen ovat kuntapalvelujen kehittämisen ydinkysymyksiä. Julkisella sektorilla myös työoloissa on runsaasti korjaamisen varaa.
Pidemmällä tähtäimellä Vasemmistonaiset vaatii yleisten työehtosopimusten tueksi 10 euron minimituntipalkan käyttöön ottamista.
lehti 