Rakennusliiton vasemmisto lopetti ryhmätoiminnan
Palkansaajajärjestö SAK:n poliittinen voimasuhde heilahti viime vuoden lopulla, kun Rakennusliiton vasemmistoliittolainen puheenjohtaja Matti Harjuniemi ilmoitti vetäytyvänsä SAK:n hallituksen vasemmistoryhmästä.
Vasemmistoliittolaisten suvereenisti isännöimä Rakennusliitto on keskusjärjestön neljänneksi suurin ammattiliitto ja puolueen lippulaiva ay-liikkeessä. Nyt aprikoidaan miten vasemmistoliiton rivien heikentyminen näkyy miljoonajäsenisen keskusjärjestön edustajakokouksessa ensi kesäkuussa.
SAK:n järjestöjohtajan Matti Tukiaisen (sd.) mukaan vaikutus ei välttämättä ole suuren suuri.
– Rakennusliitolla on joka tapauksessa paikkansa hallituksessa.
Keskusjärjestön hallintopaikat on jyvitetty poliittisten voimasuhteiden perusteella kahden työväenpuolueen kesken suhteella 70/30 sosialidemokraattien hyväksi. Myös toimitsijanimityksiin poliittisella taustalla on ollut vaikutusta.
SAK:n hallitus on nyt 22 hengen suuruinen. Siinä istuu 15 demaria ja 7 vasemmistoliittolaista. SAK:n edustajakokous valitsee myös 120-jäsenisen valtuuston.
Asiat neuvotellaan
SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana toimii vasemmistoliiton Matti Huutola. Tukiaisen mukaan puolueen edustajien väheneminen ei automaattisesti vaikuta varapuheenjohtajan paikkaan, vaikka saattaakin aiheuttaa demariryhmässä pohdintoja vasemmistoliiton voiman heikkenemisestä.
– Jos lasketaan puhtaasti suhteellisuuden perusteella, hallituksen varapuheenjohtajan paikka ei kuuluisi vasemmistoliitolle. On kuitenkin toimittu edustavuusperiaatteen mukaan. SAK:ssa on tapana ratkaista asiat neuvottelemalla, Tukiainen korostaa.
SAK:n kokouksen edustukset perustuvat jäsenliittojen jäsenmääriin viime vuoden kesäkuun lopun tilanteen perusteella.
Aivan tarkkaa käsitystä edustajakokouksen voimasuhteiden jakautumisesta ei kuitenkaan vielä ole.
– Viime kädessä vasta edustajakokouksessa nähdään osallistuuko jonkun liiton valittu edustaja jompaan kumpaan poliittiseen ryhmään. Se on viime kädessä edustajista itsestään kiinni.
Puoluepolitikointi ohentunut
Puoluepolitikointi on vuosikymmeninä vähentynyt SAK:ssa huimasti, vaikka poliittisten ryhmien voimasuhteet edelleen lasketaan ja niitä käytetään hallintopaikkojen jaettaessa.
Tukiainen ei muista omalta kymmenen vuoden ajaltaan SAK:n palveluksessa ainoatakaan äänestystä, jossa jakolinja olisi kulkenut puolueiden välillä.
Vieläpä 80-luvulla saatettiin joskus äänestää räpsäyttää tulopoliittisen sopimuksen hyväksymisestä.
– Näkemyserot, kun niitä ilmenee, tuppaavat nykyisin kulkemaan toimialojen mukaan tai jonkun asiakysymyksen kohdalla henkilökohtaisen mielipiteen perusteella.
Poliittista ryhmätoimintaa ei olla Tukiaisen mukaan ajamassa alas. Sosialidemokraattien tarkoitus on pikemminkin kehittää sitä.
Uusien mahdollisten ryhmien mukaantulo ay-liikkeeseen puoluetunnuksilla ei ole omiaan suinkaan vähentämään vanhojen ryhmien toimintaa.
– On näkyvissä orastavaa toimintaan esimerkiksi keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten ryhmien perustamiseksi. Tuskin perinteisen ryhmät lopettavat omaa toimintaansa.
Kaksoismiehitys purettu
SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mukaan vasemmistoliiton ryhmätoiminta ei lakkaa SAK:laisessa ay-liikkeessä. Se jatkuu, mutta ilman Rakennusliittoa. Poliittisella viitekehyksellä on hänen mukaansa yhä oma merkityksensä.
– Se ei ole päällimmäinen asia, mutta hallinnossa huomioidaan jatkossakin varmaankin liittojen suuruuden lisäksi poliittiset voimasuhteet.
Huutola arvioi Rakennusliiton vasemmistoliittolaisten vetäytymisellä ryhmätoiminnasta olevan jokin merkitys poliittisten voimasuhteisiin.
Hän muistuttaa, että puoluepolitiikan merkityksen kapeneminen näkyy SAK:n toimintakulttuurin muutoksessa. Asioiden valmistelussa on luovuttu takavuosikymmenien kaksoismiehityksestä, jossa ryhmät vahtivat toisiaan.
Sähköliitossa vasemmistoliittolaiset ay-aktiivit perustivat jo vuosituhannen vaihteessa yhteistyöryhmä 2000:n ja tekivät pesäeron vasemmistoliittoon. Ryhmän edustajia ei lasketa SAK:ssa voimasuhteisiin.
uutiskirje 
