Merentutkimusalus Aranda lähtee tutkimusmatkalle tavoitteenaan tutkia jääkentän ominaisuuksia, sen paksuutta ja puristavuutta. Tutkimusalus pysähtyy Kokkolan Tankarin edustalle, jossa jään paksuustietoja verrataan viime vuoden alussa ammutun CryoSat-2-satelliitin antamiin tietoihin.
– Tällä hetkellä ei laivamittakaavassa voida antaa jäätietoja, kertoo Arandan matkanjohtaja, erikoistutkija Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta.
Haapalan mukaan noin kolmen vuoden sisään on tarkoitus saada aikaan järjestelmä, jolla alus voidaan ohjata jäissä taloudellisimmille reiteille ja ääriolosuhteissa jopa kieltää liikennöinti tiettyihin satamiin.
Tähtäimenä on luoda järjestelmä, jossa sadan metrin tarkkuudella voidaan kertoa aluksille edullisin kulkureitti. Tällä hetkellä esimerkiksi Euroopan ja USA:n välistä laivaliikennettä neuvotaan satelliiteilla toimivilla säätiedoilla.
Jääkentän puristavuus on voimakas lyhytaikainen tilanne, joka aiheutuu jäiden liikkeestä, jään paksuudesta ja lauttakoosta. Nykyisillä malleilla voidaan ennustaa, millä alueilla puristusta esiintyy. Niillä ei kuitenkaan voida kovinkaan tarkkaan arvioida paikallisia voimia, jotka ovat merkityksellisiä laivojen kulun mittasuhteissa.
Arandalla tehtävät tutkimukset ovat osa Safewin-hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa ennustejärjestelmä varoittamaan laivaliikennettä hankalista olosuhteista.
Jäät aiheuttavat Haapalan mukaan edelleenkin aluksille vaurioita ” lommojen” muodossa. Taannoin laivoja upposi jäiden puristuksessa.
Satelliitti erityisesti jäähavainnointiin
Euroopan avaruusjärjestö ESA:n satelliitti on suunniteltu mittaamaan erityisesti merijään ja jäätiköiden paksuuden muutoksia. CryoSatin pääinstrumentti on tutka-altimetri, jonka avulla mitataan meriveden ja jään yläpinnan välinen korkeusero. Jään paksuus määritetään tästä mittaustuloksesta Arkhimedeen lain perusteella.
Jään paksuutta mitataan myös lasermenetelmin.
ESA:n satelliitti pyyhkäisee maapallon ympäri noin sadassa minuutissa. Tutkittavan Perämeren yllä se viivähtää noin kymmenen sekunnin ajan.
Arandan kenttämatkan aikana tehdään kattavia mittauksia jääkentän liikkeestä, puristusvoimasta, paksuudesta, muodostuneisuudesta ja merivirtauksista. Varsinaisten jäämittauksien ja jäähän asennettavien laitteiden lisäksi merijään ominaisuuksia mitataan Arandalle helikopteriin, lennokkiin ja merenpohjaan asennettavien laitteiden avulla.
Matka suuntautuu eteläiselle Perämerelle. Matkalle osallistuu 22 tutkijaa Ilmatieteen laitokselta, Aalto-yliopistosta sekä tutkimuslaitoksista Kanadasta, Saksasta, Venäjältä ja Japanista.
Suomi lukeutuu johtaviin jääntutkimusmaihin maailmassa. Euroopassa samaan luokkaan lukeutuvat Englanti, Saksa, Norja ja Venäjä. USA ja Kanada sekä nyttemmin Kiina ovat alan eturivin maita.
Aranda palaa takaisin Helsinkiin 6. maaliskuuta.
lehti 