Ympärivuotinen vihannesten ja hedelmien tuotanto kasvihuoneissa on viimeaikaisten julkisuuteen tulleiden analyysien mukaan kaamea ympäristöriski. Vihannesten tuotanto on nykyään voimakas elinkeino, ja sen tuottamat puhtaat elintarvikkeet ovat suosittuja. Lieneekö kuvittelua vai totta, kun kotimainen kurkku ja tomaatti maistuvat paremmalle kuin espanjalainen tai puolalainen? Kalliimpia ne toki ovat, ja siinä onkin korjaamisen aihetta.
Halvalla ei energiaa saa eikä ainakaan ilman hiilijalanjäljen kasvua. Mahdollisuuksia ovat nykyisin aurinkopaneelit ja tuulimyllyt. Molempiin saa valtion tukea rutkasti. Pulma tulee siinä, että kaamoksessa ei ole aurinkoa, eikä pakkasilla tyynessä säässä pyöri tuulimyllyjen siivet. Energian varastointi pelastaisi, mutta se on toistaiseksi liian kallista.
Kaikkein helpoimmin puhdasta energiaa löytyy ydinvoimalan lauhdevedestä. Koko voimalan energian tuotannosta yli 30 prosenttia virtaa jäähdytysvetenä pois. Lauhdevedet pumpataan yleensä mereen. Siellä lämmin vesi aiheuttaa poikkeuksellisen voimakasta biologista aktiivisuutta. Se näkyy rehevöitymisenä.
Miksi sitten tätä suunnatonta energiavirtaa ei oteta lämmönvaihtimilla talojen ja teollisuuden lämmitysenergiaksi? Luulisi olevan maailman yksinkertaisimman homman tehdä maaperään kyllin suuret lämpöeristetyt altaat, joihin pumpatusta lauhdevedestä otettaisiin energia talteen.
Nyt Suomessa suunnitellaan kahden ydinvoimalan rakentamista. Olisiko mahdollista jo suunnitteluvaiheessa tarkistaa mahdollisuus lauhde-energian uusiokäytöstä? Kasvihuoneiden suuri hiilijalanjälki olisi pois pyyhkäisty, jos vaikka 10 prosenttia voimalan lauhde-energiavuodosta voitaisiin käyttää niiden lämmitykseen kylmänä vuodenaikana. Teknisesti tämä on tavattoman yksinkertainen ratkaisu. Kuumasta vedestä otetaan energia kiinni lämmönvaihtimilla, ja puhdas energia johdetaan tomaattien juurille.