Kapitalismin perustekijät 9
Mitäpä kapitalismi olisi ilman partioliikettä, tuota valpasta valvontaa, urkintaa, tiedustelua ja vartiointia harjoittavaa ristoreippailua.
Polvihousuisista pojista tykännyt brittiläinen upseeri Robert Baden-Powell perusti partioliikkeen 1907 järjestämällä Brownsean saarella leirin 22 pojalle.
Vuonna 1899 buurisodassa hän johti everstinä Mafekingin puolustusta, kun piiritys kesti 217 päivää. Tuolloin hän kokeili poikien käyttöä lähettitehtävissä vapauttaakseen sotilaita tositoimiin.
Intiassa upseerina toimiessaan Baden-Powell innostui villisian metsästyksestä sekä erikoistui tiedustelutoimintaan. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan Aids to scouting eli Tiedustelukirjan.
Kirja saaman suosion innoittamana hän kirjoitti myös Ratsuväkiopin.
Buurikapinan aikana Baden-Powell opetteli suurriistan metsästystä saaden virtahevon metsästyksen yhteydessä lempinimen ”M´hlalapanzi” eli mies-joka-asettuu-maahan-ampumaan.
Englantiin palattuaan tuleva partiomies nimitettiin ratsuväen ylitarkastajaksi. Hän muotoili Tiedustelukirjansa Partiopojan kirjaksi.
Aina valmis -periaate tarkoittaa valmiutta paljastaa joka hetki kaikkialla vaaniva vihollinen, joka aikoo ryöstää isiemme eri puolilta maailmaa keräämät ryöstösaaliit.
Baden-Powellia huolestutti nuorison kyky hallita brittiläistä imperiumia. Hän halusi jalostaa miesainesta militaristisemmaksi. Hänen kirjoittamastaan ”nuuskimisen ylistyksestään” tehtiin nopeasti oikeistolaisen nuorisotyön perusopas.
Baden-Powellin imperialismia korostavat kasvatusihanteet otettiin riemuiten vastaan myös Yhdysvalloissa.
Ne sopivat hyvin yhteen Brooks Adamsin vuonna 1895 ilmestyneen The Law of Civilization -teoksen sisältämien ajatusten ja periaatteiden kanssa.
Adamsin mielestä sivilisaation degeneroituminen oli korjattavissa siirtymällä sosiaaliseen korporatismiin. Siinä Amerikan imperiumilla ja suuryhtiöillä oli keskeinen sija.
Adamsin ihanteena oli Yhdysvaltain maailmanjärjestys, jonka tahdin määräsivät kova tiede, suuryhtiöt ja maailmanlaajuinen vapaakauppa.
Adamsilainen amerikkalainen imperiumi perustui arvoista ja ympäristöstä riippumattomaan hallintotapaan, superrationalismiin. Se oli aina ja kaikkialla tarkasti mitattava ja valvottava tehokas systeemi.
Säännöllisin väliajoin eri puolelle maailmaa toteutettava imperialistinen ristiretki terästi kaupallisille ja muille rappeuttaville arvoille perustuvaa yhteiskuntaa.
Adams erotti kaupalliset arvot teräksisen kovasta kaupallisesta kilpailusta, koska aito kaupallinen kilpailu ratkaistiin lopulta asein. Siksi tarvittiin partioliikettä pitämään lapset ja nuoret aina valmiina saartamaan vieraat kauppataistelijat.
lehti 