Ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä on Helsingissä harmaa ja sumuinen. ”Neuvostoliittosimulaattori”, kommentoi joku.
Silvia Modigia sää ei kuitenkaan masenna:
– Mulla on oma ratikka! Kaikki kyytiin, hän huutaa vanhaan ruosteiseen megafoniin.
Tämä on statement julkisen liikenteen - ja nimenomaan raideliikenteen puolesta
Rautatientorilta kierroksensa aloittavaan vaaliratikkaan pääsee kyytiin ilman lippua.
– Tämä on statement julkisen liikenteen – ja nimenomaan raideliikenteen puolesta, perustelee Modig tempausta.
– Uskon, että tulevaisuuden joukkoliikenne kulkee raiteilla ja siihen nojautuvat niin maankäyttö- kuin asumisratkaisut. Raideliikenne mahdollistaa kestävän kaupunkirakenteen. Kun metropolialue kasvaa, sitä tärkeämmäksi se muodostuu.
Hakaniemi
Ratikan pysähtyessä Hakaniemessä, ulos syöksähtää pieni iskujoukko jakamaan Helsingin vasemmiston vaalilehteä ja kutsumaan uusia matkustajia mukaan.
Kyytiin nousee laulaja-lauluntekijä Matti Johannes Koivu ja kesy hilleri. Sen nimi on Pahus ja sen päiväunet ovat jääneet kesken. Ensi töikseen se puraisee ehdokas Modigia.
– Pahus!
Nimen alkuperää ei kukaan enää kysy.
Matka jatkuu ylös Porthaninkatua. Koivu kaivaa kitaran laukusta ja Pahus käpertyy emäntänsä syliin nukkumaan.
Hesarilta kyytiin nousee pari alan miestä, joita vaaliratikka naurattaa. Ottavat kuitenkin vaalilehden ja lupaavat lukea sen kotona.
Kurvi – Pasila
Kyytiin nousee lisää matkustajia. Osa uteliaina, osa melkein pelästyy huomatessaan Koivun laulamassa vaunun etuosassa. Ei kai tässä nyt joudu osaksi mitään performanssia..
– Tervetuloa vaaliratikkaan, ei maksa mitään. Mä olen Silvia Modig, vasemmistoliiton sitoutumaton ehdokas Helsingistä, esittelee Modig ja kertoo vaaliteemoistaan: Ei ydinvoimalle, kyllä ruuhkamaksuille…
– Ei minua ole pakko äänestää, haluan ennen kaikkea kannustaa äänestämään, hän rauhoittelee.
Ehdottomaksi kokoomuksen mieheksi itseään tituleeraava kyytiläinen kiittelee vaaliratikkaa.
– Pisteet Silvialle. Jalkautuminen on aina hyvä idea.
Matti Johannes Koivu jää kitaroineen Pasilan asemalla pois ja jatkaa junalla kohti Hämeenlinnassa olevaan keikkaa.
– Kiitos kyydistä, laulaja huikkaa vielä ovelta.
Keski-Pasilan rakennussuunnitelmat ovat tuttuja Silvia Modigille, joka on kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Ihan hyviä suunnitelmia, mutta:
– Vasemmisto ja Vihreät ajoivat näiden talojen toteuttamista ilman autopaikkoja, koska tämän parempia julkisia liikenneyhteyksiä ei Helsingissä ole. Kokoomus kuitenkin vastusti tätä ja hanke kaatui.
Mannerheimintie
Silvia Modig innostuu intensiivisistä kohtaamisista. Raitiovaunutempaus ei ole ensimmäinen, jossa hän menee lähelle ihmisiä.
SDP:n Thomas Wallgrenin kanssa hän käy kolkuttelemassa ihmisten ovia alueilla, joissa on kaikkein alhaisin äänestysprosentti. Tarkoitus on kannustaa äänestämään.
– Yritimme myös tehdä selväksi, että puolueilla on eroja. Vasemmisto-oikeisto -jako on hirveän olennainen siinä millaista yhteiskuntaa rakennetaan.
– Kerroimme mistä kysymyksistä vasemmistopuolueet ovat samaa mielestä; että tuloeroja pitää kaventaa ja perusturvaa nostaa ja heikoimmista on pidettävä huolta. Kun kokoomus sanoo sen, se ei tarkoita samaa asiaa.
Yksi reissu on tehty ja kolme vielä edessä. Kivikossa vastaanotto oli ”hämmästyttävän positiivinen”.
– Ihmiset olivat otettuja siitä, että joku vaivautuu tulemaan kotiin saakka. Yksi mies kutsui meidät kotiinsa ja ihana venäläinen mummo antoi laukullisen suklaata mukaan.
– Ne ihmiset, jotka halusivat keskustella, kertoivat aika yksityiskohtaisesti niistä arjen haasteita mitä heillä on.
Vaaliratikka ohittaa eduskuntatalon ja Postitalon, jonka seinää peittää Greenpeacen ydinvoimaa vastustava banderolli. Pahus yrittää tunkeutua toimittajan takin hihaan.
Päätepysäkki
Raitiovaunuajelu päättyy rautatieasemalle. Vaunu riisutaan julisteista ja se jatkaa Koskelan hallille.
Matkustajaseurue hörppää kahvit Vasemmiston vaalimökillä, josta suunnataan kohti Postitalon ennakkoäänestyspaikkaa.
– Minä äänestän aina varsinaisena vaalipäivänä, sanoo yksi kyytiläisistä, mutta lupaa silloin äänestää Silviaa.
– Vaikka sataisi.
Postitalon äänestyspisteessä on pieni jono, mutta melko pian Modig jo palaa takaisin muikeana.
– Äänestin henkilöä, jonka kanssa eettiset ja ekologiset arvoni kohtaavat sataprosenttisesti.