Kovin paljon konkreettisia eväitä ei äänestäjille herunut Helsingin Sanomien tiistaina järjestämästä puoluejohtajien tentistä. Suurin osa vastauksista on ehditty kuulla jo moneen kertaan.
Ehkä kuitenkin opiskelijat saivat lisätietoa siitä, mitkä puolueet ajavat heidän välittömiä etujaan. Nykyisen hallituksen pääpuolueiden eli kokoomuksen ja keskustan puheenjohtajat kertoivat selkäsanaisesti, etteivät he nyt halua sitoa opintotukea indeksiin.
Pahasti reaaliarvostaan viime vuosina jälkeen jäänyt opintotuki on tällä hetkellä ainoa vähimmäisetuus, jota ei koroteta vuosittain kustannusnousun seurauksena.
Rahasta tämä ei voi olla kiinni vaan poliittisesta tahdosta. Näin voisi päätellä ainakin siitä, että esimerkiksi kokoomus haluaa alentaa hyvätuloisten verotusta moninkertaisesti verrattuna siihen mitä opintotuen indeksikorotukset veisivät. Kokoomus ajaa myös arvonlisäveron korotusta, joka rokottaa suhteellisesti muita enemmän niukan opintotuen varassa eläviä.
Ilmeistä onkin, että niin keskusta kuin kokoomuskin haluavat käyttää reaaliarvoltaan alenevaa opintotukea jonkinlaisena opiskelijoiden kurituskeppinä. Ehkä näissä puolueissa kuvitellaan, että nälkävyötä kiristämällä voitaisiin työuria lyhentää alkupäästä.
Samalla kun opintotuki sidotaan indeksiin, pitää poistaa toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttava vanhempien tuloihin sidottu tarveharkinta. Vasemmistoliiton ohella näitä vaatimuksia ovat luvanneet ajaa ainakin sosialidemokraatit ja perussuomalaiset. Vihreistä ja ruotsalaisista ei oikein ota selkoa, sillä hallituksessa he ovat olleet hyväksymässä kokoomuksen ja keskustan keppilinjan.
uutiskirje 
