– Tutkijana minun pitää olla varovainen, mutta kyllä kipsi on potentiaalinen vaihtoehto, muotoilee erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
SYKE on testannut kipsin vaikutusta Vantaanjoen vesistöön kuuluvan Nurmijärven valuma-alueella.
– Tarkka luku kokonaisfosforin pidättyvyydestä normaaliolosuhteisiin verrattuna oli 54 prosenttia, Ekholm kertoo.
Hyvään tulokseen pääsyynä oli se, että kyseessä on savipellot.
– Multapelloilla pidättyvyys on huonompi ja turvepelloilla huonoin, kertoo erikoistutkija Risto Uusitalo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Myös Uusitalo pitää kipsiä toiveita herättävänä varsinkin ongelma-alueiden käsittelyssä. Kipsi toimii lisäksi nopeasti.
Saaristomeren tila voi parantua
MTT on arvioinut Suomessa olevan 150 000 hehtaaria savipeltoja, joiden pintamaan fosforipitoisuus on korkea. Kipsistä voi olla suurta apua Saaristomeren tilan parantamiseen, koska Varsinais-Suomessa on erittäin paljon savimaita.
Lounais-Suomessa viljellään yleisesti sokerijuurikasta, jota lannoitetaan tehokkaasti. Kipsi sopiikin erityisesti erikoiskasvien fosforipäästöjen suitsemiseen. Viljan viljelyyn sitä ei kannata käyttää.
Uusitalo kuvaa kipsiä ”jarruksi”, joka pysäyttää fosforin kulkeutumista kahdella tavalla.
Kipsi eli kalsiumsulfaatti lisää maan suolapitoisuutta, mikä vähentää maan liettymistä. Samalla se auttaa fosforin kiinnittymistä maahiukkasiin.
– Maahiukkasten ioneissa on negatiivinen varaus samoin kuin fosforissakin. Kipsi neutraloi maahiukkasia, Uusitalo selittää kemiallista ilmiötä. Kipsin kalsiumioni on plusvarauksellinen.
MTT on yhdessä SYKE:n ja Yara Suomi Oy:n kanssa selvittänyt kipsin vaikutuksia laboratorio- ja luonnonolosuhteissa kolmen vuoden ajan TraP-hankkeessa. Hanke kuuluu Vesistöystävällinen maatalous -tutkimusohjelmaan. Projektia ovat rahoittaneet Yara, ja Tekes.
Kipsiä riittää koko maahan
Kipsiä riittää omasta takaa Suomen kaikille sitä tarvitseville pelloille. Tarkoitukseen sopivaa kipsiä syntyy sivutuotteena Yaran tuotantolaitoksella Siilinjärvellä, jossa yhtiö louhii apatiittia ja jalostaa siitä lannoitteita.
Kipsistä aiheutuu noin 70 euron kustannukset peltohehtaaria kohden, jos kipsiä levitetään neljä tonnia hehtaarille kolmen vuoden välein. Rahtikustannukset ovat huomattavat, jos ainetta kuljetetaan Savosta kipsistä suuresti hyötyvälle lounaisrannikolle.
Yarassa toivotaan, että kipsi saadaan maatalouden ympäristötukien piiriin.
Uskotaan, että ilman suuria maankäytön muutoksia voidaan kipsillä saada aikaan hyviä tuloksia, jos rinnalla ovat suorakylvö ja suojavyöhykkeet. Näillä toimilla voidaan ehkä jo saavuttaa Saaristomeren suojelutavoitteet fosforin osalta.
Uusitalo toivoo, että suojelutoimenpiteet kohdennetaan nykyistä tarkemmin maatilan ja valuma-alueen sisällä. Jos suojelutavoitteet asetetaan valuma-aluekohtaisesti, voidaan esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueella edellyttää tehokkaampia toimia kuin muualla.
Ylilannoitus syy huuhtoumiin
Ylilannoitus on pääsyy fosforihuuhtoutumiin. Ravinteita on varastoitunut maaperään monia vuosia kestäneen liikalannoituksen vuoksi.
Tiedetään, että viljelijöillä on ollut tapana kylvää lannoitteita ”varmuuden vuoksi” yli suosituksen. Keinolannoitteiden rinnalla yliannostusta aiheutuu karjanlannasta. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on noussut ongelmaksi, mihin sijoittaa suursikaloiden lannat.
Fosforia ei poistu maaperästä muutoin kuin viljelykasvien mukana.
Haittana seleenin vähentyminen
Uusitalo myöntää kipsin vähentävän viljelykasvien seleenipitoisuutta sinä vuonna, kun se levitetään.
– Kotieläimet tarvitsevat seleeniä.
Erikoistutkijan mukaan kipsin ei ole todettu aiheuttavan vedenlaadun huonontumista vesistöissä.
uutiskirje 
