Viime viikolla Paperiliiton puheenjohtajaksi valittu Petri Vanhala uskoo, että paperiteollisuus pärjää jatkossa aiempaa paremmin.
– Sellun hinta vaikuttaa. Sen kannattavuus on noussut ja hinnankorotuksia on saatu läpi.
Osansa alan nousussa on myös tehostamistoimenpiteillä, joita ”on toteutettu älyttömän paljon”. Ne ovat kuitenkin vieneet myös paperimiesten työpaikkoja.
– Kun menin vuonna 1981 töihin, meillä oli 42 000 työssä käyvää jäsentä. Nyt on 17 000.
Vanhala muistelee, miten väkimäärä 80-luvun puolivälissä oli puoliintunut, mutta tuotanto kolminkertaistunut.
Irtisanomiset eivät lopu
Jos paperiteollisuudella menee nyt pitkästä aikaa hyvin, loppuvatko irtisanomiset?
– Ne eivät varmasti lopu koskaan, mutta isoihin tehtaiden lopetuksiin en usko. Tehtaiden aitojen sisäpuolella asiat on jo koluttu loppuun.
Vanhala myöntää kuitenkin, että ennustaminen hänen lahjoillaan ei välttämättä ole viisasta.
– Kun minulta vuonna 2003 kysyttiin, onko aallonpohja jo nähty metsäteollisuudessa, vastasin että on. Mutta silloin se vasta alkoi.
Vaikka tehtaita ei lopetettaisikaan, ala keskittyy vauhdilla. Vanhalan entinen työpaikka Myllykoski Oy on menossa UPM:lle.
Itkettääkö sinua?
– Kyllä se henkilökohtaisesti haikealta tuntuu. Myllykoskella on poistumassa viimeinen suomalainen metsäpatruuna markkinoilta. Mutta tässä hommassa pitää katsoa koko metsäteollisuutta ja kaikkia paperi- ja sellutehtaita.
Irtisanottavien tuki jäi pieneksi
Tehtaiden lopettamisten aikaan metsäyhtiöt lupailivat irtisanottaville tukea, muun muassa koulutusta. Vanhalan mukaan sitä ei kuitenkaan juuri järjestetty.
– Esimerkiksi Voikkaalla luvattiin starttirahaa ja kaikenlaista, mutta sitä käytettiin tosi vähän. Ei se ole onnistunut kovinkaan hyvin.
– Summat joita koulutukseen luvattiin, olivat isoja. Paperipaikkakunnat ovat kuitenkin sellaisia, että ei sinne kymmeniä pitserioita kannata perustaa.
Uuden puheenjohtajan mielestä työkyvyn ylläpitämistä pitäisi tapahtua jo työuran aikana.
– Pitäisi olla esimerkiksi kunnossapitokoulutusta tai muuta vastaavaa. Siitä olisi hyötyä myös tehtaan aitojen ulkopuolella, jos jotakin kauheuksia tapahtuu.
Rikkivero olisi katastrofi
Vanhala toivoo uudelta hallitukselta teollisuuspoliittista ohjelmaa, joka ulottuu pidemmälle kuin yhdelle vaalikaudelle. Hän pelkää esimerkiksi rikki- ja energiaveroja, joiden vaikutus voi olla arvaamaton.
– Jos rikkivero merikuljetuksiin tulee, se voi merkitä metsäteollisuudelle 15 Kemijärven tehtaan palkkakulujen verran lisäkustannuksia. Eihän sitä ota mistään pois.
– Teollisuuspoliittisessa ohjelmassa pitäisi miettiä kaikkea muutakin, mikä liittyy työvoimakustannuksiin.
Paperiteollisuuden ongelmat ovat Vanhalan mielestä muualla kuin työehtosopimuksissa.
– Mehän teimme tes:n hyvässä yhteisymmärryksessä. Taisi olla tämän kevään ainoa, jossa ei ollut työrauhauhkia. Se on harvinaisempaa meidän alalla.
Tarvitaan vuoropuhelua
Vanhala esittää kaikille aloille ratkaisuksi tes-ongelmiin vuoropuhelua. Keskustelua pitäisi käydä työrauhahäiriöiden ehkäisemiseksi.
– Tässä maassa eletään liikaa siinä tes-hetkessä. Kun neuvottelut alkavat, ne kestävät kaksi viikkoa tai kolme kuukautta ja silloin väännetään tiiviisti pöydässä pilkun paikkaa. Kun tilanne on ohi, erkaannutaan vastapuolesta hoitelemaan omia järjestöllisiä hommia.
Keskustelua tarvittaisiin Vanhalan mielestä erityisesti sopimuksen jälkeen.
– Vuoropuhelussa voitaisiin miettiä, missä me onnistumme ja missä epäonnistumme. Työmarkkinoilla pitää olla lyhyen tähtäimen, mutta myös vähän pitemmän tähtäimen suunnitelmia.
Hiljainen tieto karkasi
Vanhala vinkkaa myös työnantajapuolelle, että he keskustelisivat enemmän työntekijöiden kanssa, kuuntelisivat ja välittäisivät.
Eivätkö he nyt kuuntele ja välitä?
– Eivät niin paljon kuin olisi pitänyt. Luultavasti työnantajan mielestäkin meiltä karkasi hiljaista tietoa kun väkeä vähennettiin.
Alan työntekijöiden keski-ikä on tällä hetkellä 48 vuotta. Vanhalan mukaan vanhempi väki on lähtenyt alalta, mutta uutta tietokaan ei ole, koska alalle hakee liian vähän opiskelijoita.
Tiedon puute haittaa myös lisääntyvää paikallista neuvottelua.
– Meillä on ehkä liian pitkät perinteet siinä, että on eletty jommankumman sanelemana ja se ei ole hyvä asia.