KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Rotuopit ovat yhä keskuudessamme

Ville Pirinen: Jahvoo. Teoksessa Kulttuurisia kohtaamisia. Jouko Jokisalo & Raisa Simola

Ville Pirinen: Jahvoo. Teoksessa Kulttuurisia kohtaamisia. Jouko Jokisalo & Raisa Simola. Kuva: Pekka Pajuvirta

Kulttuurisia kohtaamisia -teos tuo uutta perspektiiviä mediassa pursuavaan maahanmuutto- ja rasismikeskusteluun.

Elias Krohn
28.5.2011 15.59
Fediverse-instanssi:

”Mongolien päivä stadionilla – vinosilmäinen Matti Järvinen anasti maailmanennätyksen”. Näin otsikoi ruotsalainen Idrottsbladet vuonna 1930 suomalaisen Järvisen voitettua keihäskisan Tukholmassa. Otsikko on yhtenä esimerkkinä historioitsija Jouko Jokisalon artikkelissa, joka valottaa suomalaisten asemaa rotuteorioissa. Artikkeli sisältyy Jokisalon ja Raisa Simolan teokseen Kulttuurisia kohtaamisia.

Suomalaiset luokiteltiin rotuteorioissa vuosisatojen ajan joko ”mongolirotuun” tai myöhemmin eurooppalaisempaan ”itäbalttilaiseen rotuun”. Molemmat rankattiin ”valkoista kaukasialaista rotua” alempiarvoisiksi. Perusteena oli suomalaisten sukulaisuus saamelaisiin, jotka rotuteoreetikot sijoittivat mongoleina ihmiskunnan alimpiin kasteihin.

Kun suomalaiset pyrkivät muuttamaan tätä kuvaa omilla tutkimuksillaan, olennaista olikin alleviivata suomalaisten ja saamelaisten ”rotueroavuuksia”. Näin toimiessaan suomalaiset eivät vastustaneet rotuhierarkia-ajattelua sinänsä, vaan uusinsivat sitä.

Vielä 1990-luvulla arvovaltaiset suomalaiset jatkoivat mongolidisuutemme pohdiskelua.

Eurooppalaisuuttamme
todistellaan yhä

Rotuhierarkiat ja avoin inho ”alempia rotuja” kohtaan olivat länsimaissa yleisesti hyväksyttyjä pitkälle 1900-luvulle saakka. Niitä olivat olleet kehittämässä sellaisetkin suurmiehet kuin biologi Carl von Linné ja filosofi Immanuel Kant. 1800–1900-luvun taitteessa kallonmittauksen katsottiin edustavan eurooppalaisen tieteen huippua.

Vielä 1990-luvulla arvovaltaiset suomalaiset jatkoivat mahdollisen mongolidisuutemme pohdiskelua ja todistelivat suomalaisten eurooppalaisuutta, Jokisalo mainitsee.

Tietysti voi olla tieteellisesti kiinnostavaa, missä määrin suomalaisten geenit ovat peräisin lännestä ja missä määrin idästä, mutta eikö meillä olekin yhä taipumusta arvottaa läntinen geeni- ja kulttuuriperimä itäisen edelle?

Muutenkin on turha kuvitella, että vuosisataiset rotuopit, jotka kumpuavat kolonialismista, olisivat yhtäkkiä kadonneet tai näkyisivät pelkästään äärioikeiston maailmankuvassa. Teosta lukiessaan jokainen voi miettiä, minkä verran lukijan omissa tai yhteiskuntamme yleisissä asenteissa on jälkiä näistä opeista.

Sinuhe-tutkimus
”värisokeaa”

Kun Jokisalo avaa historiallista perspektiiviä aikamme maahanmuutto-, rasismi- ja islamkeskusteluihin, kirjallisuudentutkija Raisa Simola analysoi artikkeleissaan eräitä kulttuurien välisen kohtaamisen kannalta kiinnostavia kirjallisia teoksia.

Rotukäsitykset Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen -romaanissa (1945) ilmentävät osaltaan sitä, miten itsestäänselvää rotuajattelu tuona aikana oli. Sinuhekin, jota pidetään itsestäänselvyyksien kyseenalaistajana, puhuu ”likaisista neekereistä”, joiden annettiin vuodattaa ”Egyptin puhdasta verta”.

Rasismi ilmenee romaanin kertojankin osuuksissa: ”… hänen kasvonsakin olivat turvonneet ja vastenmieliset, niin että hänen kasvonsa tosiaan muistuttivat neekerien kasvoja, vaikka eivät olleetkaan aivan mustat”, kerrotaan kuningataräiti Tejestä.

Simolan mukaan tämänkin päivän muutoin oivalliset Waltari-tutkijat, kuten Ritva Haavikko, Markku Envall ja Panu Rajala, ovat lukeneet Sinuhen ”värisokeina”, kiinnittämättä huomiota rodullistamiseen. He siis jatkavat faaraoidenaikaisen Egyptin eurosentristä tulkintatraditiota siinä missä Waltari omana aikanaan, Simola kritisoi.

Lapset ja nuoret
avainasemassa

Tulevaisuuteen teoksessa tähytään erityisesti pohtimalla koulujen monikulttuurisuuskasvatusta. Opetussuunnitelman kauniit lauseet moniperspektiivisyydestä historianopetuksessa eivät aina käytännössä toteudu. Jokisalo painottaa erityisesti afrikkalaisiin kohdistuneen vuosisataisen orjakaupan perusteellisempaa käsittelyä keskeisenä ihmisoikeuskysymyksenä.

Simola puolestaan esittelee muun muassa kokemuksia siitä, mitä peruskoulun kuudesluokkalaiset oppivat luettuaan Tahar Ben Jellounin teoksen Mitä on islam? Tulokset olivat rohkaisevia: tietämys lisääntyi ja asenteelliset stereotypiat karisivat.

Keskeinen osa Jokisalon ja Simolan kirjassa ovat kuvataiteilijoiden tekemät sarjakuvat, jotka vuorottelevat artikkeliosuuksien kanssa. Moniaineksisuudesta huolimatta tuloksena on yllättävänkin tiivis ja toimiva kokonaisuus. Tiitu Takalo, Lissu Lehtimaja, Ville Pirinen, Johanna Rojola, Anna Sailamaa, Sanna Hukkanen ja Aapo Rapi kuvaavat elävästi ja koskettavasti kulttuurien välisen kohtaamisen arkisia iloja ja ongelmia.

Jouko Jokisalo & Raisa Simola: Kulttuurisia kohtaamisia. Like ja Rauhanpuolustajat, Pystykorvakirja 2010. 175 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jessi Jokelainen

Jessi Jokelainen: Oikeusvaltiosta ei ole varaa leikata

Anna Kontula katsoo, että valiokunnassa kuultavan ministeriön virkamiehen tulisi pysyä totuudessa ja perustaa kannanottonsa valiokunnassa käsiteltävistä asioista objektiivisiin ja asian kannalta relevantteihin lähteisiin.

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

Suojattomat sijoitetut – hatkaaminen ei lopu, ellei lapsia kuunnella sen syistä

Afrotaustaisen brasilialaisyhteisön johtaja Fabio Nogueira seisoo suunnitellun kaatopaikan edustalla. Menino Jesus Quilombo -yhteisön kotitalot ovat viidensadan metrin päässä.

Orjien jälkeläiset taistelevat maanomistusoikeuksista Amazonin sademetsissä

Uusimmat

Jessi Jokelainen

Jessi Jokelainen: Oikeusvaltiosta ei ole varaa leikata

Anna Kontula katsoo, että valiokunnassa kuultavan ministeriön virkamiehen tulisi pysyä totuudessa ja perustaa kannanottonsa valiokunnassa käsiteltävistä asioista objektiivisiin ja asian kannalta relevantteihin lähteisiin.

Keksikö virkamies päästään turvallisuusuhkia? Kontulalta kantelu oikeuskanslerille

Suojattomat sijoitetut – hatkaaminen ei lopu, ellei lapsia kuunnella sen syistä

Afrotaustaisen brasilialaisyhteisön johtaja Fabio Nogueira seisoo suunnitellun kaatopaikan edustalla. Menino Jesus Quilombo -yhteisön kotitalot ovat viidensadan metrin päässä.

Orjien jälkeläiset taistelevat maanomistusoikeuksista Amazonin sademetsissä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
03

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

 
04

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 
05

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

03.05.2026

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

03.05.2026

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

02.05.2026

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

02.05.2026

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

01.05.2026

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset