Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko on toiminut työmarkkinapolitiikassa jo yli kolmekymmentä vuotta. Hän täyttää 60 vuotta 5. kesäkuuta.
Kolmessakymmenessä vuodessa työmarkkinapolitiikka on muuttunut paljon. Alangon mielestä yksi iso muutos on työmarkkinauutisten vähentyminen valtamediassa.
Muutos on Alangon mielestä pääosin hyvä asia. Julkisuus ei enää pääse sotkemaan neuvotteluja.
– Olen katsonut tätä yli kolmekymmentä vuotta eri näkökulmista. Ylimääräiseen huomioon liittyy aina aika paljon epäterveitä piirteitä, Alanko sanoo.
Hänen mielestään työmarkkinapolitiikka on muuttunut ”business-as-usual” –tyyppiseksi toiminnaksi. Tupo-aikakaudella siihen ladattiin valtavaa huomiota.
Myös entisaikojen liittokierrokset saivat julkisuudessa paljon tilaa, koska sopimukset alkoivat ja päättyivät kutakuinkin samoihin aikoihin. Nykyisin päättymisajankohdat vaihtelevat alalta toiselle.
Politiikka poistui taka-alalle
Alangon mielestä yksi syy työmarkkinauutisten vähentymiselle löytyy politiikan merkityksen vähentymisestä työmarkkinatoiminnassa. Työehtosopimuksilla ei enää tehdä politiikkaa, vaan ne ovat yhä selvemmin osa taloutta.
– Aikanaan kyse oli politiikan ja talouden sekoituksesta, jossa painopiste oli enemmän politiikan puolella.
– Tällä hetkellä näkisin, että työmarkkinoiden neuvottelutoiminta on ensisijaisesti osa taloutta. Muutos tapahtui, kun Suomen talous aidosti avattiin 1990-luvulla, devalvaatiot poistuivat keinovalikoimista ja vastuu kilpailukyvystä ja työllisyydestä kasvoi.
Alangon mielestä on oikein, että sopimuskorotuksia ja muita työehtoja ei kytketä valtion verolinjauksiin tai työlainsäädäntöön.
Kolmikantaisuutta Alanko ei kuitenkaan hylkäisi. Työlainsäädäntö, eläkeasiat ja muut työelämää selvästi koskevat asiat on hänen mielestään hyvä valmistella työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä maan hallituksen kesken.
– Mutta en näe tarvetta kytkeä näitä palkka- ja työehtoneuvotteluihin, jotka käydään toimialakohtaisesti, Alanko sanoo.
Viennin määrättävä taso
Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton sopimasta palkankorotustasosta elinkeinoelämä on viime aikoina käyttänyt nimitystä ”palkka-ankkuri”. Ajatuksena on, että muiden alojen on yleiskorotuksissaan noudatettava palkka-ankkurin tasoa.
Alangon mielestä on oikein ja välttämätöntä, että kansainvälisessä kilpailussa toimiva vientiteollisuus määrittää maan palkkakustannuskehityksen.
– Vientiteollisuus muodostaa maamme talouden perustan, jolle kasvu voi rakentua. Talouskasvu taas synnyttää työpaikkoja muillekin aloille kuin vientisektorille ja rahoittaa viimekädessä myös julkisen sektorin työpaikat.
Alanko huomauttaa, että Suomen viennistä 60 prosenttia tulee teknologiateollisuudesta.
Kuva: Aleksi Vienonen
uutiskirje 
