Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän johtajan Annika Lapintien mielestä olisi loogista vaihtaa hallitustunnustelijaa tilanteessa, jossa ollaan aivan solmussa.
– Vaalien jälkeen hyväksyimme sen, että suurimman puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut. Mutta on loogista katsoa näin jumittuneessa tilanteessa, missä mennään vai mennäänkö missään. Jos ei mennä missään, tunnustelija täytyy vaihtaa, hän sanoo.
– Se nähdään tiistain palaverissa.
”Näkemykset ylipäätään ovat kaukana toisistaan”
Lapintie malttaa hyvin odotella tiistaihin, jolloin eduskuntaryhmien johdot kokoontuvat käsittelemään hallitusneuvottelutilannetta.
– Aikaa on ja on ihan hyvä ottaa tuumaustauko, koska tilanne on kriisiytynyt, hän sanoo.
Ei sano ei oltaisikaan
Hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok.) on perjantaina tiedotustilaisuudessaan todennut, että vasemmistopuolueilla ei ole asiaa takaisin hallitusneuvotteluihin. Sen sijaan hän on lähestynyt keskustaa. Myös Perussuomalaisten Timo Soini pitää puhelimensa auki Kataisen soiton varalta.
Vasemmistoliitto ei sano, ettemme me olisi tulleetkaan.
– Meille tärkeintä on se, mitä hallitusohjelmassa lukee. Voimme palata, jos kynnyskysymyksemme toteutuvat, sillä haluamme kansalaisten kannalta mahdollisimman hyvän ohjelman, Lapintie lupaa.
Tiukka umpisolmu
Umpisolmun tiukkuutta kuvastaa hänen mielestään jo se, että ollaan eri mieltä siitä, heittikö Katainen vasemmistopuolueet ulos vai marssivatko nämä keskiviikkona säätytalolta oma-aloitteisesti. Vasemmistoliiton ja SDP:n mukaan ne heitettiin ulos.
– Ehkä läsnä olleet osapuolet kokivat tilanteen eri tavoin, Lapintie sanoo.
– Se kuvastaa sitä, että näkemykset ylipäätään ovat kaukana toisistaan.
Lapintie toteaa, että osapuolten välien kiristymistä alkoi näkyä maanantaista lähtien, mutta neuvotteluissa kireys usein edeltää läpimurtoa.
– Ratkaisu oli yllätys, sillä työryhmät olivat sopineet kokouksia torstaiksi ja työtä aiottiin jatkaa entiseen tapaan.
Yhdestä asiasta samaa mieltä
Katainen kertoi tiedotustilaisuudessaan perjantaina, että neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen siitä, saadaanko velkaantumiskierre saadaan poikki niin, ettei Suomi ylivelkaannu.
Lapintiellä on erilainen näkemys siitä, mihin neuvottelut kariutuivat.
– Meidän ja kokoomuksen näkemykset siitä, millaista on oikeudenmukainen verotus, ovat tosi kaukana toisistaan, hän sanoo.
Kestävyysvajeen täyttämisessä oltiin kuitenkin kaukana toisistaan, niin summista kuin keinoista.
– Me halusimme, että vajeesta kaksi kolmannesta kasattaisiin kasvattamalla verokertymää ja vain yksi kolmannes säästöillä, Lapintie sanoo.
– Ainoastaan siitä oltiin yhtä mieltä, että tuhlata ei voi, vaan pitää rakentaa tarkkaa taloudenpitoa.
Tunnustelija tiesi kynnyskysymykset
Lapintie muistuttaa, että Vasemmistoliiton tärkeimpiä tavoitteita oli se, että pienimpiä tuloja, kuten työttömyyskorvauksia, eläkkeitä, sairauspäivärahoja ja opintotukea korotetaan.
Toinen kynnyskysymys oli verotuksen muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi. Vasemmistolle se tarkoittaa, että esimerkiksi työttömyyskorvauksesta ja muista tukituloista ei enää maksettaisi korkeampaa veroa kuin ansiotuloista. Lisäksi vasemmisto ajoi neuvotteluissa suurimpien pääomatulojen sekä ylipäätään suurten tulojen ja omaisuuksien verotuksen kiristämistä.
– Kyllä tunnustelija nämä tiesi, mutta näkemykset eivät lähentyneet riittävästi, Lapintie sanoo.