Jos kolme kansalaista havaitsi epäkohdan, ennen vanhaan he perustivat yhdistyksen. Nykyisin he eivät perusta yhdistystä, vaan Facebook-ryhmän.
Facebook-aktivismia on haukuttu kevytaktivismiksi, mutta jos verkkoyhteisön tahto on tarpeeksi luja, se muuttuu helposti myös todelliseksi aktivismiksi ja toimijat tapaavat toisensa ”livenä”.
Yksi esimerkki tästä saatiin taannoisesta ahtaajien lakosta. Ahtaajien aktiivijoukko perusti oman Facebook-ryhmänsä, joka muun muassa kutsui koolle mielenosoituksia.
Myös yksittäiset työnantajat aktivoituivat verkossa, ja alkoivat rekrytoida rikkureita Facebookin kautta.
SAK:n järjestöpäällikön Eija Harjulan mielestä lakkojen siirtyminen sosiaaliseen mediaan on luonnollista. Toistaiseksi se on kuitenkin täysin hallitsematonta, koska valtaosa ay-liikkeen johtajista ei hallitse sosiaalista mediaa.
– Kun toimitaan perinteisesti, ay-liikkeen valtakuviot ovat aika selkeät. Sen sijaan sosiaalinen media on hallitsematon ja aidosti kaksisuuntainen. Silloin valta hajaantuu laajemmille joukoille. Tämäkin asia täytyy puhua läpi SAK:n edustajakokouksessa Tampereella. Täytyy miettiä, onko vallan menettäminen huono asia, jos se tuo mukanaan lisää osallistujia, Harjula toteaa.