SAK:n 6.-8. kesäkuuta Tampereella kokoontuva edustajakokous määrittelee yli miljoonajäsenisen ammatillisen keskusjärjestön suunnan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Suuntaviivoista kokoontuu päättämään 270 jäsenliittojen valitsemaa edustajaa. Vaikka moni heistä on ensikertalainen, he ovat toimineet pitkään liittojensa hallinnoissa.
Ensimmäistä kertaa edustajana SAK:n edustajakokouksessa ovat paikalla Jari Aalto Metalliliitosta, Seppo Talli ammattiliitto TEAMista ja Johanna Salo Palvelualojen ammattiliitto PAMista. Mitään vihreitä he eivät ole, sillä Jari Aalto on STX Finlandin Turun telakan pääluottamusmies ja Metalliliiton liittotoimikunnan jäsen, Seppo Talli on TEAMin hallituksen jäsen ja Johanna Salo Pirkanmaan osuuskaupan pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu.
Edellisen edustajakokouksen jälkeen tulopolitiikka on ainakin toistaiseksi haudattu ja on merkinnyt uusi haasteita SAK:lle ja muille keskusjärjestöille. Jari Aallon mielestä ei kuitenkaan vielä kannata heittää hyvästejä tulopolitiikalle.
”Vielä voidaan tehdä tupojakin.”
– Voi olla, että tupojakin vielä tässä maassa tehdään. Katsotaan nyt mikä on uuden hallituksen kanta.
– Mutta tehtiin sitten niin tai näin, SAK:n pitäisi ottaa vahvempi rooli asioihin. Onhan kyse yli miljoonan jäsenen järjestöstä, sanoo Aalto.
Johtajuutta lisää
Samoilla linjoilla on Tamfeltin ammattiosaston puheenjohtaja Seppo Talli.
– Odottaisin SAK:lta johtajuutta ja jämäkkyyttä, jota siltä on puuttunut. Keskusjärjestön aseman pitäisi olla vahvempi, nyt liitot kuljettavat sitä liikaa.
– Keskusjärjestöjen pitäisi olla linjanvetäjänä suurissa asioissa, esimerkiksi koko työelämää koskevissa asioissa. Yksi tärkeä tehtävä toimia yhteistyössä poliittisten päättäjien kanssa.
Tallin mukaan sekä SAK:n että liittojen ongelma on se, että ne ovat liian kaukana jäsenistöstä.
Johanna Salon mukaan keskusjärjestöjen tulisi pohtia yhdistymistä, koska niiden rooli on muuttunut. SAK:n tavoiteasiakirjassa esitetäänkin neuvotteluja kolmen palkansaajakeskusjärjestön yhdistämisestä. Ainakin toistaiseksi STTK ja Akava ovat ajatuksen tyrmänneet.
Harmaa talous ja pätkätyöt
Harmaan talouden lopettaminen on yksi SAK:n keskeisistä tavoitteista. Jari Aalto sanoo ulkomaisten työntekijöiden vallanneen telakat varsin voimakkaasti epäterveelle kilpailulla.
– Samat työehdot sekä kotimaisille että ulkomaisille työntekijöille. Ammattiliittojen kanneoikeudella ja työsuojelupiirien resursseja lisäämällä saadaan epätervettä kilpailua kuriin.
Liittokokouksessa käsiteltävässä tavoiteohjelmassa uuden työnteon muotojen ongelmat ovat nousseet keskeiseen asemaan.
– Palvelualalla isoimmat ongelmat ovat työn osa-aikaisuus ja pätkätyöt. Työsuojelupiireissä taas on vähennetty tarkastajia, vaikka niitä pitäisi ottaa lisää, sanoo Johanna Salo.
Seppo Talli on huolissaan työnantajan sopimusshoppailussa, jossa työnantaja vaihtaa työehtosopimusalaa neuvottelematta työntekijöiden kanssa. Hänen mielestään liittojen pitäisi käsitellä asiaa yhdessä.
– Nykytilanne rikkoo räikeästi yksityisen jäsen järjestäytymisoikeutta.
Lyly ja Huutola jatkoon
Tavoiteohjelman lisäksi edustajakokous käsittelee SAK:n jäsenliittojen tekemiä esityksiä. Liitot ovat tehneet edustajakokouksella yhteensä 58 aloitetta, jotka käsittelevät mm. työttömyysturvan parantamista, ammatillista koulutusta, kilpailutusta, monikulttuurisuutta ja harmaan talouden torjuntaa.
Tiistaina 7. kesäkuuta edustajakokous valitsee SAK:n puheenjohtajan, hallituksen, valtuuston ja sen puheenjohtajat.
SAK:n puheenjohtajana jatkanee Lauri Lyly, 58, (sd.) ja hallituksessa valittavana varapuheenjohtajana Matti Huutola, 52, (vas.). Vastaehdokkaita heille ei ainakaan toistaiseksi ole ilmaantunut. Hallitukseen valitaan 20 jäsentä ja valtuustoon 119 edustajaa.
Edustajat valitaan liittojen jäsenmäärien perusteella. Kokouksen alkuvalmisteluissa SAK:n tunnustetut poliittiset ryhmät, sosialidemokraattinen ryhmä ja vasemmistoryhmä, ovat sopineet yhteisistä esityksistä liittokokouksella.
Tulevaan hallituksen tulisi siten 14 sosialidemokraattia, 5 vasemmistolaista ja 1 Rakennusliiton edustaja.