KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Argentiinan naiset kyllästyivät miesten huuteluun

Matkustajia Buenos Airesin metrossa.

Matkustajia Buenos Airesin metrossa. Kuva: Galio

Vastakampanja internetissä johti yllättäviin seurauksiin.

IPS–Marcela Valente
14.6.2011 19.20
ILMOITUS
ILMOITUS

Naiset alakynnessä

Argentiinan presidenttinä on Christina Fernández ja liittovaltion parlamentissa on naisia 38 prosenttia. Miesten ylivalta yhteiskunnassa on kuitenkin yhä vahva, Latinalaisen Amerikan oikeus- ja tasa-arvoryhmän (ELA) tuore tutkimus kertoo.

Argentiinan hallituksen 17 ministeristä vain 3 on naisia. Provinssien parlamenteissa heitä on 14 prosenttia ja kunnanvaltuustoissa 12 prosenttia.

Oikeuslaitoksen tärkeistä viroista on naisilla viidennes, vaikka alan opiskelijoiden enemmistö on naisia. Kansalaisjärjestöissä ja ammattiyhdistysliikkeessä naisilla on 8 prosenttia ja yritysmaailmassa 4 prosenttia johtopaikoista.

Kymmenestä valtakunnallisesta sanomalehdestä vain yhtä johtaa nainen, radioasemilla tilanne on vielä heikompi.

Kulttuuriala on poikkeus. Museoiden, kirjastojen, säätiöiden ja muiden kulttuurijärjestöjen johtotehtävistä 45 prosenttia on naisten hallussa. (IPS)

Monen argentiinalaisen miehen mielestä naisten pitäisi olla imarreltuja, kun heidän peräänsä huudellaan kadulla. Yhä useampi nainen pitää ilmiötä seksuaalisena ahdisteluna tai ainakin nöyryyttävänä.

Huutelua vastaan Yhdysvalloissa vuonna 2005 perustettu Hollaback!-naisverkosto on sittemmin levittäytynyt eri puolille maailmaa. Argentiinan Buenos Aireissa se toimii nimellä Uskallapas! (¡Atrévete!).

Huutelun kohteeksi joutuneet naiset kuvaavat tuntemuksiaan blogeissa järjestön nettisivuilla. Moni kertoo, että häneen on käyty myös käsiksi. Tapahtumapaikka näytetään kartalta, ja joskus mukana on suunsoittajista napattuja kuvia.

Tarkoituksena on osoittaa, että huutelu on yhdenlaista seksuaalista väkivaltaa, hanketta Argentiinassa vetävä Inti María Tidball-Binz kertoo.

Pilkallinen kolumnisti

Naisliike herätti yllättäviä reaktioita Buenos Airesissa. Aikakauslehti El Guardiánin kolumnisti Juan Terranova pilkkasi naisten vastakampanjaa ja halvensi Tidball-Binziä.

Terranova arveli, että abortti ja naisten hakkaaminen olisivat huutelua tärkeämpiä puheenaiheita.

Hollaback!-järjestö vaati lehdeltä anteeksipyyntöä, ja muutamat eurooppalaiset ilmoittajat vetäytyivät sen sivuilta.

Terranovan puolittainen anteeksipyyntö ei tyydyttänyt naisia, ja lehti lopetti hänen palstansa. Keskustelu kuitenkin kääntyi syyttämään lehteä sensuurista, ja Terranovasta tuli hyökkääjän sijasta uhri.

Ilmentää eriarvoisuutta

Filosofi ja keskustavasemmiston kansanedustaja Diana Maffia muistuttaa, että vaikka naisille huutelu saattoi alkujaan olla tarkoitettu ihailuksi, nyt se ilmentää sukupuolten eriarvoisuutta.

– Yksi on aktiivinen sanoja ja toinen passiivinen vastaanottaja.

Hänen mukaansa huutelut ovat nykyisin aggressiivisia ja epämiellyttäviä.

– Niitä päästelemällä merkataan miehistä reviiriä.

– Miehet kertovat, miltä heidän mielestään näytämme ja mitä he haluaisivat meille tehdä. Se on vihamielisyyttä, joka peitetään muka imarteluun, Maffia sanoo.

Huuda takaisin

Naisten reaktiot huuteluun ovat erilaisia. Joku ei unohda koskaan nuorena kuulemiaan hävyttömyyksiä.

– Meidän naisten pitää miettiä, miksi omanarvontuntomme riippuu miesten katseista, kehottaa nainen, joka on muuttanut pukeutumistyylinsä välttyäkseen kommenteilta.

Kirjailija ja naisaktivisti Elsa Drucaroff patistaa lisäämään naisten tietoisuutta ja hankkimaan liittolaisia.

– On harjoitettava tyttöjä, jotta nämä pystyvät vastaamaan miehille samalla mitalla ja saattamaan nämä naurunalaisiksi. Miehille on osoitettava, että naiset eivät ole heikkoja, Drucaroff sanoo.

Tidball-Binz on kiteyttänyt ahdistelulle ytimekkään määritelmän: ”Kaikki, mikä tuntuu ahdistelulta, on sitä.”

Naiset alakynnessä

Argentiinan presidenttinä on Christina Fernández ja liittovaltion parlamentissa on naisia 38 prosenttia. Miesten ylivalta yhteiskunnassa on kuitenkin yhä vahva, Latinalaisen Amerikan oikeus- ja tasa-arvoryhmän (ELA) tuore tutkimus kertoo.

Argentiinan hallituksen 17 ministeristä vain 3 on naisia. Provinssien parlamenteissa heitä on 14 prosenttia ja kunnanvaltuustoissa 12 prosenttia.

Oikeuslaitoksen tärkeistä viroista on naisilla viidennes, vaikka alan opiskelijoiden enemmistö on naisia. Kansalaisjärjestöissä ja ammattiyhdistysliikkeessä naisilla on 8 prosenttia ja yritysmaailmassa 4 prosenttia johtopaikoista.

Kymmenestä valtakunnallisesta sanomalehdestä vain yhtä johtaa nainen, radioasemilla tilanne on vielä heikompi.

Kulttuuriala on poikkeus. Museoiden, kirjastojen, säätiöiden ja muiden kulttuurijärjestöjen johtotehtävistä 45 prosenttia on naisten hallussa. (IPS)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään