Televisiota katsoessa tulee monesti tunne: Tämän olen nähnyt ennenkin. Se on luultavasti totta, sillä uusinnoista on tullut vankka osa television ohjelmatarjontaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön viimeisimmän selvityksen mukaan vuonna 2009 uusintojen osuus oli runsas kolmannes kaikesta tv:n ohjelmatarjonnasta. Nyt luku on luultavasti jo suurempi.
– Totta on, että talouden kiristyessä uusinnat eivät ole ainakaan Yleisradion osalta vähentyneet. Varsinkin kesäisin uusintoja on enemmän, TV1:n ohjelmapäällikkö Airi Vilhunen toteaa.
Viime vuonna Ylen tv-kanavat lähettivät uusintoja 12 056 tuntia. Koko ohjelmatarjonnasta se on noin 60 prosenttia. Uusintana lähetetään etenkin asia- ja ajankohtaisohjelmia, fiktiota ja dokumentteja.
Ylen kanavilta lukumääräisesti eniten uusintoja tuli TV2:lta.
– Yksi selitys on lastenohjelmisto, joka koostuu paljon vanhoistakin lastenohjelmista, kertoo TV2:n ohjelmapäällikkö Timo Järvi.
Järvi korostaa, että Ylen kanavia ei silti voi verrata keskenään, koska niiden ohjelmistot ja lähetystuntimäärät ovat erilaisia. Hän ei myöskään allekirjoita väitettä, jonka mukaan tv:stä tulee läpi vuoden pelkkiä uusintoja.
– Se on harhamielikuva, joka tulee siitä, että tv:n lähetysaika on kasvanut.
Vaikka samalla myös uusintojen suhteellinen osuus kokonaisohjelmatarjonnasta on kasvanut, Järven mukaan Tv-lupamaksulle saa enemmän vastinetta kuin viisi vuotta sitten.
– Viime vuonna TV2 lähetti enemmän ensilähetyksiä kuin viisi vuotta sitten. Tänäkin kesänä kakkosella näytetään enemmän ensilähetys- kuin uusintasarjoja.
Katsoja on voittaja?
Uusintojen suuri osuus tv-kanavilla selittyy osin suosituiksi tulleilla pikauusinnoilla, joissa parhaaseen katseluaikaan esitetty ohjelma lähetetään uusintana esimerkiksi viikonloppuaamuisin. Varsinkin kaupallisilla kanavilla pikauusinnat voivat kerätä jopa 150 000 katsojaa enemmän kuin ensiesitys.
MTV3:n suunnittelupäällikkö Leena Närekangas kertoo, että pikauusintojen määrä on noussut Suomen tv-kanavilla viime vuosina.
– Ne ovat oivallista katsojapalvelua. Ihmiset luottavat siihen, että ohjelma tulee myöhemmin uudelleen, jos heillä ei ole aikaa katsoa sitä ensimmäisellä kerralla.
MTV3:lla uusintojen osuus oli viime vuonna noin 29 prosenttia, Subtv:llä noin 49 prosenttia.
– Lähtökohtaisesti ostamme ohjelmille vähintään kaksi esitysoikeutta, usein neljä tai viisi ja lastenohjelmissa vielä enemmän, Närekangas kertoo.
Uusinta muuttaa muotoaan
Närekankaan mielestä koko uusinnan käsite on muuttunut.
– Ohjelmia jaetaan useiden eri jakelukanavien, kuten nettitv:n kautta. Ei voida oikeastaan puhua uusinnoista, on vain useita esityskertoja.
Samaa mieltä on Nelonen Median kotimaisten ohjelmien tiedotuspäällikkö Paula Rintamaa. Viime vuosina suosikkisarjoja, kuten Sinkkuelämää, on lähetetty ensin yhdellä kanavalla ja perään vielä toisella.
– Tilanne on erilainen kuin vaikka viisi vuotta sitten. Digitaalisuuden myötä yhtiöille on tullut valtavasti eri kanavia. Sellaisia sarjoja, joista ihmiset pitävät, kierrätetään eri kanavilla.
Nelosen ohjelmatarjonnasta uusintojen osuus oli viime vuonna vähän yli puolet. Edellisvuodesta kasvua oli kymmenisen prosenttia.
Rintamaa kiistää, että uusintojen lähettäminen olisi pelkästään kustannuskysymys.
– Uusinnat tuovat katsojille lisää mahdollisuuksia, koska monikaan ei halua enää sitoutua tiettyyn kellonaikaan.
Katsojien toiveilla on paljonkin merkitystä uusittavien ohjelmien valinnassa.
– Toivomuksia tulee paljon esimerkiksi yksittäisistä dokumenteista ja vanhoista sarjoista. Pyrimme kyllä vastaamaan toiveisiin, jos esitysoikeuksia on jäljellä, TV1:n ohjelmapäällikkö Airi Vilhunen toteaa.