Koulukotinuorilla on hyvin monimuotoisia ja herkästi kasautuvia ongelmia. Taustalla on usein myös vanhempien päihdeongelma ja perheväkivaltaa.
Lääketieteen lisensiaatti Pirkko Lehto-Salo selvitti Jyväskylän yliopistossa perjantaina tarkastettavassa psykologian väitöstutkimuksessaan koulukoteihin sijoitettujen nuorten moniongelmaisuuden kirjoa tutkimalla psykiatrisia häiriöitä, oppimiseen liittyviä ongelmia ja perheeseen liittyviä vaikeuksia. Tutkimuksen pohjalta hän kehitti psykiatrisen hoitamisen mallin lastensuojelun sijoittamille nuorille.
Lehto-Salon mukaan koulukotinuorilla ilmeni runsaasti mielenterveyden häiriöitä, oppimisvaikeuksia sekä perheongelmia. Tulosten mukaan 89 prosentilla nuorista oli jokin psykiatrinen diagnoosi, joista yleisimmät käytöshäiriö (76 %), mielialahäiriö (50 %) ja päihdehäiriö (40 %). Itsetuhoisuutta oli 40 prosentilla ja oppimisvaikeuksia 59 prosentilla.
Nuorten vanhemmilla puolestaan ilmeni paljon elämän hallinnan ongelmia, kuten päihdeongelmia 71 prosentilla ja perheväkivaltaa 59 prosentilla.
Tyttöjen ongelmat vakavia
Käytöshäiriödiagnoosin saaneet tytöt olivat tutkimuksen mukaan yhtä väkivaltaisia kuin pojat, vaikka yleensä miehet ovat naisia väkivaltaisempia. Käytöshäiriötytöillä ilmeni enemmän muuta samanaikaista psykiatrista sairastavuutta ja heidän perheongelmansa olivat vakavampia kuin pojilla.
Lehto-Salo sanoo käytöshäiriöisten tyttöjen olleen vakavammin häiriintyneitä kuin käytöshäiriöiset pojat.
Käytöshäiriönuorilla ilmeni erilaisia neuropsykologisia vaikeuksia. Käytöshäiriölle tyypillisenä ongelmana nähdään kielellisen kyvyn vaikeus, joka puolestaan on kehityksellisessä yhteydessä käytöshäiriössä ilmeneviin käyttäytymisen kontrolloimisen vaikeuteen.
Ennaltaehkäisy tärkeää
Käytöshäiriöön liittyvät ongelmat näkyvät niin käyttäytymisen kuin tunne-elämän säätelyn vaikeutena, vaikeutena hallita sosiaalista vuorovaikutusta ja usein ongelmina koulunkäymisessä.
– Koulukotinuorten ongelmat ovat hyvin monimuotoisia ja ne kasautuvat herkästi. Siksi on tarpeellista luoda ennaltaehkäisevä näkökulma. Erityisesti tyttöjä hoidettaessa tulee kiinnittää huomiota psyykkisen ja naiseuden kehittymisen haavoittuvuuteen, Lehto-Salo korostaa.
Lehto-Salo on työskennellyt vuodesta 1994 lähtien Mikkelissä ensin nuorisopsykiatrian ylilääkärinä, sitten erikoislääkärinä ja viime vuodet lähtien yksityislääkärinä Nuorten hoitopisteessä, joka on erikoistunut antamaan psykiatrisia palveluja lastensuojelun sijoittamille nuorille.